Viesti Kirjoittaja Dharmis42 » 13 Touko 2016 20:18
sininendraakki kirjoitti:Yksi päänäkökohdista on ihmisen voimakas samastuminen omaan, tämän hetkiseen, muotoon eli ruumiiseen. Uskotaan että itse on tämä aikuinen, kehittynyt ja terve ruumis.
Buddhalaisuuden yms vaikutuksesta se ehkä käsitetään pysymättömäksi, tällöinkin enimmäkseen vain käsitteellisesti.
Ihmisen solut uusiutuvat jatkuvasti, keho itsessään siis syntyy uudelleen jatkuvasti. Jos huomaa pysymättömyyden tässä hetkessä, niin eikö se ole jatkuvaa jälleensyntymistä?
sininendraakki kirjoitti:Laajan jälleensyntymis -näkemyksen eräs vaikutus on sen kokeminen että itse ei ole tämä ruumis. Äärettömän ajan kuluessa itse on ollut hyvin erilainen olento, hyvin erilaisella ruumiilla varustettu. Tuhansia, miljoonia, ja satoja miljoonia kertoja.
Wikipedian jälleensyntymis -artikkelin mukaan kyseinen olemassaolon malli löytyy lähes joka puolella maailmaa (so Maaplaneettaa) eri aikausina, myös Euroopassa ja Afrikassa, jne..., Shamanismissa myös Pohjoisessa.
Itse koen, että ongelma ei ole siinä, että en osaisi kuvitella olevani kukaan muu erilaisessa kehossa. Ongelma on siinä, että se kuviteltu itseys (tietoisuus) ei ole mitenkään erillinen asia tästä kehosta. Jos olen oikein ymmärtänyt niin buddhalaisuudessa mieli ei ole kehon luoma asia, se ei itse asiassa ole luotu/syntynyt asia ollenkaan. Tietoisuus kuitenkin muuttuu jatkuvasti.
sininendraakki kirjoitti:Yleisissä jälleensyntymämalleissa kuoleman jälkeinen tila käsitetään lähes aina antropomorfiseksi, ihmisruumiin kaltaiseksi, ihmisen muotoon/hahmoon perustuvaksi. En näe että se on välttämättä lainkaan totta, paitsi ehkä koko elämänaikaisen ruumiiseen samastumisen seurauksena. Kuten unet ovat valve-elämän kaltaisia.
Unet ovat käytännön visualisaatiota, johon kaikki helposti pystyvät.
Toki. Jos tiedostaa näkevänsä unta, niin se tekee kaikesta epätodellista. Epätodellisuudessa on vaikea takertua mihinkään, koska se on vain unta. Hauskaa unta.
sininendraakki kirjoitti:Koko elämä on visualisaatiota: Ensin kuvittelee jonkun urheilusuorituksen tai minkä tahansa teon, ja sitten tekee tai suorittaa sen. Tekoa edeltää aina lyhyt kuvittelu eli visualisaatio.
Onko visualisointi suunnittelua? Ehkä se onkin jos puhutaan tulevaisuudesta. Tekemiseen liittyvää siis. Miten visualisoin tässä hetkessä jotain? Teenkö sitä jatkuvasti ja mitä se on?
[quote="sininendraakki"]Yksi päänäkökohdista on ihmisen voimakas samastuminen omaan, tämän hetkiseen, muotoon eli ruumiiseen. Uskotaan että itse on tämä aikuinen, kehittynyt ja terve ruumis.
Buddhalaisuuden yms vaikutuksesta se ehkä käsitetään pysymättömäksi, tällöinkin enimmäkseen vain käsitteellisesti.[/quote] Ihmisen solut uusiutuvat jatkuvasti, keho itsessään siis syntyy uudelleen jatkuvasti. Jos huomaa pysymättömyyden tässä hetkessä, niin eikö se ole jatkuvaa jälleensyntymistä?
[quote="sininendraakki"]Laajan jälleensyntymis -näkemyksen eräs vaikutus on sen kokeminen että itse ei ole tämä ruumis. Äärettömän ajan kuluessa itse on ollut hyvin erilainen olento, hyvin erilaisella ruumiilla varustettu. Tuhansia, miljoonia, ja satoja miljoonia kertoja.
Wikipedian jälleensyntymis -artikkelin mukaan kyseinen olemassaolon malli löytyy lähes joka puolella maailmaa (so Maaplaneettaa) eri aikausina, myös Euroopassa ja Afrikassa, jne..., Shamanismissa myös Pohjoisessa.[/quote] Itse koen, että ongelma ei ole siinä, että en osaisi kuvitella olevani kukaan muu erilaisessa kehossa. Ongelma on siinä, että se kuviteltu itseys (tietoisuus) ei ole mitenkään erillinen asia tästä kehosta. Jos olen oikein ymmärtänyt niin buddhalaisuudessa mieli ei ole kehon luoma asia, se ei itse asiassa ole luotu/syntynyt asia ollenkaan. Tietoisuus kuitenkin muuttuu jatkuvasti.
[quote="sininendraakki"]Yleisissä jälleensyntymämalleissa kuoleman jälkeinen tila käsitetään lähes aina antropomorfiseksi, ihmisruumiin kaltaiseksi, ihmisen muotoon/hahmoon perustuvaksi. En näe että se on välttämättä lainkaan totta, paitsi ehkä koko elämänaikaisen ruumiiseen samastumisen seurauksena. Kuten unet ovat valve-elämän kaltaisia.
Unet ovat käytännön visualisaatiota, johon kaikki helposti pystyvät.[/quote] Toki. Jos tiedostaa näkevänsä unta, niin se tekee kaikesta epätodellista. Epätodellisuudessa on vaikea takertua mihinkään, koska se on vain unta. Hauskaa unta.
[quote="sininendraakki"]Koko elämä on visualisaatiota: Ensin kuvittelee jonkun urheilusuorituksen tai minkä tahansa teon, ja sitten tekee tai suorittaa sen. Tekoa edeltää aina lyhyt kuvittelu eli visualisaatio.[/quote] Onko visualisointi suunnittelua? Ehkä se onkin jos puhutaan tulevaisuudesta. Tekemiseen liittyvää siis. Miten visualisoin tässä hetkessä jotain? Teenkö sitä jatkuvasti ja mitä se on?