Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) ;) :( :o :shock: :? 8-) :lol: :x :P :oops: :cry: :twisted: :roll: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :toothy10: :sad11: :toothy7: :angry5: :sarcasm: :stop: :hello1: :blackeye: :lurk: :blob6: :drunken: :hiding: :dark1: :notworthy: :sad4: :king: :queen: :protest: :sleepy2: :ugeek: :offtheair: :salute: :sex: :occasion5: :angel5: :love1: :love8: :violent3: :violent2: :evil4: :banghead: :brave: :occasion9: :smilebox: :alien: :faroah: :hippy2: :error: :blob7: :clock: :coffee: :coffee2: :director: :dontknow: :crybaby: :bs: :female: :male: :binky: :happy1: :headbang: :hello2: :read: :read2: :help:
Katso lisää hymiöitä

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[flash] on poissa käytöstä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Re: Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Viesti Kirjoittaja MarkoH » 15 Joulu 2018 03:22

jätä menneisyys
jätä tulevaisuus
älä odota
älä epäröi
jos tämä olisi
luonnollinen tilasi
kuka voisi
väittää vastaan
on ammuttava
kun ruuti
on kuivaa

Re: Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Viesti Kirjoittaja guiding_image » 22 Marras 2018 23:27

Pakko vaa kehua sinut maasta taivaisiin. Ja muutenkin.
The problem with this state is not only that I don't like it, but also that my central nervoussystem is getting conditioned by it.
IMELÄÄ TYYPPIÄ
Näittekö, että Martin oli jättänyt typerän tänne?
-Ge, kyllä nähtiin

https://psychedelicsalon.com/podcast-04 ... n-phuture/
Sory baut re-post
Itse asiassa oon miettint modataanko tätä . Toisekseen oon miettiny annetaanko mun puhua läpiä piähän vain koska oon Suomen Poliisin seuranassa (ja kuvitteletko vitun uukuna-muna etten ois tajunnu sitö intuitiolla)?

Intellectual priviledge compared to some1 who's practicing tyaga-bhoga just for states of "undisturbed states of sense gratification" /
That mean they sell out the living in this moment for an irresponsible state that doesn't aim towards yoga, but it is constructed from angst derived from the necessity of tyaga but not from understanding of Culture as a product
When the sense gratification reaches a state where addiction settles in - then there is no effort from the individual to achieve another form of pleasure. That's why yoga is to be introduced to society in pre-teen phase of development. Otherwise angst wilm set in and will create a unreasonable / falsely motivated deive towards bhoga
And that will last until the grave if psychedelics aren't a cultural tool in the individual toolkit for navigating the World


Se et se vairagya - siitä ei saavuta mitään tilaa
Muy miteen sä myyt joogaa kun ihmidtä kiinnostaa tilat ba tavoote on ettei oo mitään tilaa mitä saavuttaisit
Miten voo edes sanoe ettei koogadsa ole kyae mistään tilojen tavoittelusta

Re: Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Viesti Kirjoittaja MarkoH » 20 Marras 2018 03:21

halu tietää
on merkillinen halu
sitkeäkin halu
taipumus ymmärtää

mutta
vaikka minulla olisi
kaikki tieto
ei se vapauttaisi
minua tiedosta
itsestään

aavistus
vapaudesta ja
hiljaisuudesta

tietoisuus
ilman tiedon
keräämistä
ja tulkitsemista

tilanteen
haltuunottoa
sanomatta sitä
sanoiksi

läpikäyntiä
kokemista
kokonaisena
olemista

lopettamatta
mitään
aloittamatta
mitään
jokin on

kiusaus
tehdä siitä
tietämisen kohde
palaa takaisin
runon alkuun

Re: Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Viesti Kirjoittaja guiding_image » 06 Marras 2018 19:49

Repugnant user
Älä kato mua

Is that something that we saw
Is that something that we celebrated at a future time

Vanhat jutut tuntuu vanhemmilta ja vanhat jutut vanhoilta.

Re: Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Viesti Kirjoittaja guiding_image » 06 Marras 2018 18:17

sininendraakki kirjoitti: Hänkin oli antanut kaiken matkavaluuttansa paikallisille "toimijoille". Hänen onnekseen Japanin yenillä ei ollut määriteltyä kurssia Marokon valuutan suhteen, yenit olivat siellä arvottomia. Junassa oli leppoisa tunnelma, jota kesti tunnin verran ennenkuin konduktööri tuli pyytämään esille junalippuja. Näytin hänelle InterRail-lippua, ja olin hämmästynyt hänen lisäpiletti vaatimuksestaan. Hän ei luovuttanut, vaan lupasi viedä minut junan putkaosastoon, ja sieltä ulos seuraavalla asemalla. Nousin ylös lähteäkseni konduktööriin mukaan, jolloin japanilainen nuori mies tarjoutui maksamaan minun lisämaksuni. Niinpä yllättäen hänen ystävällisellä avullaan pääsin Madridiin.

Rispekt
Olinite tos 14pvää aivan pihalla. Homman nimi eteläs on ettet ymmärrä.
Ja oon ollu hesan astanga koululla plus aikoinaan Markuksen tykö. Markukselhan on kova kirja tuol kirjastois.

Nyt niitä runoi....
Antakee anteeksi. Tornion kirjaZTos oli markuksen Katujen zen
En öbaut koskaan unohda mun opee.
Mullon vielkin zafu ja ihmeellinen zazen alusta.
Koska välillä.syön lihaa ja oikean jalan l8nkka n7vel alkaa sattuu sillä tavalla ettei edes kunnos tamasinen lääke ts. Mofriino auta. Piettää vaan istuu hetki zazenis kun se alkaa poistaa karmojen vaiktuksia.

Ja nyt niitä.runoja jota
Saisinko yksin tämän?
Yö: Menin nukkumaan noin 2200. Kello on nyt 0600. Kuulin jossain vaiheessa yötä taas sen negredossa olemista indikoivan pffft äänen. Muistan kaksi unta...
Yhdessä piti piiloutua koska rosvot piileskelivät feikatun myrskyseinämän takana paratiisisaarella. Se uni päättyi siihen että kaunis neito istui pöytään minun ja kahden muun pojan kanssa pelaamaan jotain tilanteeseen sopivasti modattu korttipeliä.

Oonehkö menossa psykoosii .kävi tänää lääkäri ajassa
Ja ylläri lääkäri olo toisella paikkakunnalla.
Funasi et et ehkö tää jeesais

phpBB [media]


Sä ehkä kuvittelet että tää näyttää köyhältä tai juopolta. Se ei ole homman nimi. En vaa uskalla poustaa mun uusimpii runoi koska tiedän et ihmiset flippaa....

Ja haluun vain hyvää. Mut mua on rusikoitu sen verran pahasti etten ehkä voi puhua. Tsori

Re: Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Viesti Kirjoittaja sininendraakki » 31 Loka 2018 11:34

MarkoH kirjoitti:Sininendraakki, olitko se sinä joka mainitsi joskus nähneensä Krishnamurtin livenä, haluaisitko kertoa siitä?


Ei, en ole tavannut Krishnamurtia. Krishnamurti asui Sveitsin Saanenissa 1980 -luvulla, siellä on käynyt suomalaisia häntä katsomassa ja kuuntelemassa. Pekka Airaksisen kertoman mukaan opetukset Saanenissa olivat ilmaisia, mutta ruoka maksoi yllättävän paljon. Pakko ei tietenkään ollut syödä. En muista kuka tai ketkä siellä ovat käyneet, varmasti myös jotkin kuuluisat ja tunnetut suomalaiset, jotka eivät koskaan mainitse mitään sellaista julkisuudessa. Puolustusministeri, teosofi, osuustoiminta- & rauhanliikkeen mies Yrjö Kallinen on tavannut Krishnamurtin jo varhain 1920 -luvulla. Krishnamurti asui Kalifornian Ojai -laaksossa vuodesta 1922 ...en tiedä kuinka pitkälle.

Re: Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Viesti Kirjoittaja MarkoH » 26 Loka 2018 01:49

niinkö paljon
nähtävää
eikä yhtään
ymmärrettävää
sisään, ulos
se on
hengityksen
tulos

Re: Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Viesti Kirjoittaja MarkoH » 26 Loka 2018 00:16

Sininendraakki, olitko se sinä joka mainitsi joskus nähneensä Krishnamurtin livenä, haluaisitko kertoa siitä?

Kesäkuussa Amsterdamissa

Viesti Kirjoittaja MarkoH » 25 Loka 2018 22:18

Nyt kun alettiin puhumaan interrailista ja rahasta ja joulusta, niin ehkä minäkin kerron pienen tarinan. Tämä ei tosin tapahtunut jouluna, vaan kesällä, kun minut ryöstettiin Amsterdamissa -91. Olin asettunut muutamaksi päiväksi retkeilymajaan Vondelparkin reunoille. Lähdin illalla kävelylle puistoon, vaikka oli jo pimeää, en kokenut sitä vaarallisena sillä siellä oli koiranulkoiluttajia ja lenkkeilijöitä ja muutenkin tavallisia ihmisiä nauttimassa illasta. Jonkin ajan kuluttua minusta alkoi tuntua siltä, että joku seuraa minua. Päätin ottaa selvää mistä oli kyse ja pysähdyin hörppäämään vettä polun varrelta vesipisteestä, ja se joku tuli luokseni. Minusta hän näytti algerialaiselta nuorelta mieheltä. Hänellä oli päällään pitkä takki, jonka taskusta hän kaivoi esiin pienen pistoolin. Hän sanoi, "olen käyttänyt tätä ennenkin, mutta en haluaisi käyttää tätä sinuun". Ja vaati sitten tietysti rahaa. Minulla oli siitä onnellinen tilanne, että lähes kaikki rahani olivat retkeilymajan tallelokerossa. Kaveri ei näyttänyt tyhmältä, joten aloin jutella hänen kanssaan siinä samalla kun kävelimme kohti puiston toista päätyä. Hän kertoi että oli ryöstänyt pankin, joutunut linnaan, josta nyt oli sitten pakomatkalla ja rahan tarpeessa. Annoin hänelle ne muutamat guldenit mitä minulla oli taskussani, mitätöntä. Hän ei oikein ottanut uskoakseen ettei minulla ollut rahaa kun olin tullut Suomesta asti sinne. Niinpä hän kaivoi vielä taskustaan pussin erivärisiä tabletteja, sanoin että ei, minulla ei todella ole rahaa mukana. Tulimme puiston päätyyn, hän jatkoi portista ulos, ja minä lähdin uudelle(!) kierrokselle puistoon. Viimeiset sanat huikkasin vielä perään: "Toivon todella ettet ammu ketään". Hän katsoi hetken ja käveli pois. Kiersin vielä puoli puistoa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, jonka jälkeen aloin tajuta oikeasti mikä tilanne oli ollut, ja painelin sisään retkeilymajaan. Mutta tuona hetkenä sitä ennen en pelännyt, koska mies tai poika oli lähes mukavan oloinen, ei niin tyhmä että ampuisi minut muutamasta kolikosta. Intuitioni kertoi että minun pitäisi luottaa siihen ja häneen ja jatkaa vaan juttelemista. Jos olisimme tavanneet toisissa merkeissä, olisimme ehkä voineet olla ystäviä. Mutta tarinan opetus on, että on verraten helppo elää hetkessä kun joku uhkaa aseella... jopa ilman pelkoa, pelko tulee sitten jälkikäteen jos on tullakseen.

Re: Tyhjänpäiväisiä runoja polun varrelta

Viesti Kirjoittaja sininendraakki » 25 Loka 2018 12:40

Se oli aivan hyvä joulu: Espanjan rautateillä oli sellainen järjestely että InterRail -lipulla pääsi vain "tavallisiin" juniin ilman lisämaksua. Espanjan eteläkärjen Algecirasin ja Madridin välillä ei ollut "tavallista" junayhteyttä. Kaikki junat Madridiin olivat "erikois"-junia, joissa piti maksaa yli 1000 pesetan lisämaksu. Madridista eteenpäin oli kansainvälisiä junia, joissa Espanjan konduktöörit eivät tulleet esittämään lisämaksuvaatimuksia. Eli miten päästä Madridiin? Astuin rohkeasti junaan. Junassa keskustelin japanilaisen nuoren miehen kanssa, jolle oli käynyt Marokossa samoin kuin minulle. Hänkin oli antanut kaiken matkavaluuttansa paikallisille "toimijoille". Hänen onnekseen Japanin yenillä ei ollut määriteltyä kurssia Marokon valuutan suhteen, yenit olivat siellä arvottomia. Junassa oli leppoisa tunnelma, jota kesti tunnin verran ennenkuin konduktööri tuli pyytämään esille junalippuja. Näytin hänelle InterRail-lippua, ja olin hämmästynyt hänen lisäpiletti vaatimuksestaan. Hän ei luovuttanut, vaan lupasi viedä minut junan putkaosastoon, ja sieltä ulos seuraavalla asemalla. Nousin ylös lähteäkseni konduktööriin mukaan, jolloin japanilainen nuori mies tarjoutui maksamaan minun lisämaksuni. Niinpä yllättäen hänen ystävällisellä avullaan pääsin Madridiin.

Ylös