Henkinen selfie

Yleinen keskustelualue ja olohuone henkisille etsijöille.
MarkoH
Viestit: 891
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Henkinen selfie

ViestiKirjoittaja MarkoH » 09 Heinä 2014 02:00

Eli entinen "minäkuva". Minua on viimeaikoina alkanut ajatteluttamaan, mihin tarvitsemme kuvaa itsestämme. Voin ajatella että olen viisas, komea ja hauska, tai vastaavasti voin ajatella olevani tyhmä, ruma ja huumorintajuton. Miksi teen näin? Olettaisin että ilman tuota kuvaa elämä olisi sujuvampaa kun ei tarvitsisi puolustaa tai vastustaa tuota kuvaa, käyttää aikaa ja voimia sen ylläpitoon ja kaunistelemiseen. Lopulta muut eivät välitä paskaakaan siitä kuvasta jota yritän syöttää muidenkin ihailtavaksi tai kauhisteltavaksi, vaikka toisin haluaisin ajatella... Miksi tuo kuva on niin tärkeä minulle, ja onko tästä tietä ulos? Mitä kaikkea tähän liittyy?

MarkoH
Viestit: 891
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Henkinen selfie

ViestiKirjoittaja MarkoH » 09 Heinä 2014 12:04

Sanotaan joskus että jollakin on terve minäkuva, tai epäterve. Mutta epäilen onko tuon kuvan säilyttäminen ollenkaan tervettä riippumatta siitä millainen se on. Onko minäkuva sitten muuta kuin nippu ajatuksia? Kun etsin sitä, en löydä sitä mistään.

jee
Viestit: 146
Liittynyt: 13 Maalis 2014 21:43
Viesti:

Re: Henkinen selfie

ViestiKirjoittaja jee » 09 Heinä 2014 20:42

Ole sellainen kuin olet ja jätä määrittelyt muiden huoleksi.

MarkoH
Viestit: 891
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Henkinen selfie

ViestiKirjoittaja MarkoH » 09 Heinä 2014 20:46

jee kirjoitti:Ole sellainen kuin olet ja jätä määrittelyt muiden huoleksi.

Näinpä taidan tehdä. Ihmiset ajattelevat joka tapauksessa mitä haluavat, eikä se ole hallinnassani.

Vieras

Re: Henkinen selfie

ViestiKirjoittaja Vieras » 09 Heinä 2014 21:18

MarkoH kirjoitti:Miksi tuo kuva on niin tärkeä minulle, ja onko tästä tietä ulos? Mitä kaikkea tähän liittyy?


Minusta se on melkein ihmisen perustaktiikka “selviytyä”, joka nousee itsesuojelusta, itsekontrollista ja tarpeesta kuvailla itsensä joksikin pysyväksi. Selfie on tarina, jota kerromme itsestämme. Tai paremmin me miksaamme ja ohjailemme tarinaa, jota kerromme muille eri tilanteissa omien odotustemme ja toiveittemme mukaisesti.

Emme kerro sitä pelkästään muille, vaan kerromme sitä myös itsellemme.

Kun viittasit hämähäkkiin tuolla toisessa ketjussa, niin idea on yllättävän sama. Hämähäkin ei tarvitse ajatella ja suunnitella verkkoa, mitä se on kutomassa. Se vain rakentaa. Ja suurimman osan aikaa me emme ole tietoisia motiiveista, miksi kerromme sitä tarinaa tai sen osaa. Me vain kerromme sitä, korkeintaan päätämme minkä osan ja miten sen kerromme. Minä en luo sitä tarinaa. Tarina luo minut. En tarkoita runollisesti, vaan käytännössä. Minä en ole sen tarinan lähde. Minä olen sen tarinan lopputulos.

MarkoH
Viestit: 891
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Henkinen selfie

ViestiKirjoittaja MarkoH » 10 Heinä 2014 01:44

Vieras kirjoitti:Ja suurimman osan aikaa me emme ole tietoisia motiiveista, miksi kerromme sitä tarinaa tai sen osaa.

Noista motiiveista on varmaan mahdollista tulla tietoiseksi, asteittain. Mutta kuka oikeasti haluaa sellaista? Voihan olla, että se minkä näin löydän raiskaa taas sen kuvan mikä minulla on itsestäni. Voisiko sitten olla että se on alunperin toiminut toisinpäin? Eli että kun olemme nähneet millaisia motiivimme ovat, olemme siirtäneet ne vaivihkaa taka-alalle kuin puolustaessamme itseämme. Puolustaessamme selfietämme. Näin ollen tiedostamattomuus olisi tiedostamaton valinta jossain elämämme vaiheessa. Missä? No, se ei ehkä ole tärkeää, nykytilan ymmärtäminen on tärkeämpää. Kenties teen tuon tiedostamattoman valinnan päivittäin, useitakin kertoja päivässä, kenties lukuisia, että päätän olla välittämättä siitä mitkä motiivini ovat. Katson muualle. Ehkä olen pelokas, ehkä en vain uskalla katsoa siihen suuntaan, ja toistan samaa "virhettä" päivästä toiseen valitsemalla silmien sulkemisen pelkän tiedostamisen sijaan. Jos ymmärrän kaiken tämän, alan jo hahmottaa missä suunnassa tie ulos tilanteesta olisi. Pitää vain uskaltaa katsoa siihen suuntaan mitä lähes automaattisesti olen vältellyt. Suojellessani itseäni. Selfietäni, jonka samaistan itseeni.

Mistä pääsemmekin tähän:

Vieras kirjoitti:
MarkoH kirjoitti:Miksi tuo kuva on niin tärkeä minulle

Minusta se on melkein ihmisen perustaktiikka “selviytyä”, joka nousee itsesuojelusta, itsekontrollista ja tarpeesta kuvailla itsensä joksikin pysyväksi.


Mikään tästä ei toimi oikeasti. Häviän taisteluni itsestäni (selfiestäni) varmasti joku päivä, en voi kontrolloida itseäni ikäänkuin voisin toimia itsenäisesti (man can do what he wants, but not want what he wants), eikä minussa ole mitään pysyvää. Olisiko vaihtoehtoisia taktiikoita? Jotka eivät kenties johtaisi selviytymiseen, vaan johonkin muuhun... mihinkä? Esim. Katoavaisuuden hurmioon? :)

MarkoH
Viestit: 891
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Henkinen selfie

ViestiKirjoittaja MarkoH » 10 Heinä 2014 02:15

Vieras kirjoitti: Me vain kerromme sitä, korkeintaan päätämme minkä osan ja miten sen kerromme. Minä en luo sitä tarinaa. Tarina luo minut. En tarkoita runollisesti, vaan käytännössä. Minä en ole sen tarinan lähde. Minä olen sen tarinan lopputulos.

Mitä tuohon sanoisi... Kaikenlaisia näytelmiä sitä nykyään tehdäänkin?

Vieras

Re: Henkinen selfie

ViestiKirjoittaja Vieras » 10 Heinä 2014 09:29

MarkoH kirjoitti: Olisiko vaihtoehtoisia taktiikoita?


Tämä saattaa olla Monty Pythonista, menee jotenkin näin. Ahdistunut nainen tulee psykologin vastaanotolle.
N: Tohtori, minulla on pakonomainen tarve tunkea pääni ahtaisiin laatikoihin. Saan erityistä tyydytystä siitä, jos saan pääni juuttumaan sinne. Haluaisin päästä siitä eroon, voitteko auttaa?
T: Ilman muuta, olen kehittänyt kolmen sanan ohjelman, joka on suunniteltu juuri tällaisia tapauksia varten.
N: Vain kolme sanaa, ei kuulosta vakuuttavalta. Toimiiko se varmasti?
T: Se on 100% toimiva ratkaisu.
N: Okei, yritetään sitä.
T: Tässä se tulee. Oletko valmis?
N: Kyllä.
T: Vain kolme sanaa: STOP DOING IT.

MarkoH
Viestit: 891
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Henkinen selfie

ViestiKirjoittaja MarkoH » 10 Heinä 2014 10:58

Tarkoitatko että analysointi on turhaa? Että on turha analysoida sellaista mistä on joka tapauksessa luovuttava että pääsee eteenpäin?

Vieras

Re: Henkinen selfie

ViestiKirjoittaja Vieras » 10 Heinä 2014 11:19

MarkoH kirjoitti:Tarkoitatko että analysointi on turhaa? Että on turha analysoida sellaista mistä on joka tapauksessa luovuttava että pääsee eteenpäin?


Selfie on taktiikka "selviytymiseen". Se on piintynyt tapa ajatella ja toimia tietyllä tavalla. Nyt kysyt, mikä olisi vaihtoehtoinen taktiikka? Toisenlainen piintynyt tapa ajatella ja toimia tietyllä tavalla?


Palaa sivulle “Kahvila”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija