Paskan anatomia

Yleinen keskustelualue ja olohuone henkisille etsijöille.
Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Paskan anatomia

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 09 Elo 2014 17:10

Vieras kirjoitti:Joku sanoi aikanaan minulle...kaikki me aloitimme harjoituksen siksi, että tajusimme, että jonkin minussa täytyy muuttua. Vaikka emme olleet varmoja mikä se jokin lopulta olisi. Mutta me halusimme muutosta. Alkuun ajattelimme kenties, että se on yksi tai kaksi pientä tai isompaa juttua mitkä täytyy korjata. Jotain mistä emme pidä itsestämme. Muutetaan ne, loput saa olla kuten ennenkin.

Me keskitymme aina siihen mistä pidämme tai emme pidä. Se minkä harjoitus tuo esiin on se, että ne eivät ole pelkästään itsessä ne rumat, ällöttävät ja epämukavat asiat mikä pitää muuttaa. Lopulta kaiken täytyy muuttua.

Se on siis ihan sama, istutko ikkunan ääressä tuijottaen linnunpaskan värjäämää maisemaa vai koitatko putsata pienellä rätillä sitä puhtaaksi. Lopulta on käännyttävä ympäri, avattava ovi ja käveltävä pihalle. Ei ole väliä onko vankilassa puhtaat ikkunat vai ei, se on edelleen vankila.


Itseys ei ole minulle vankila, se on koti. Tietysti ennen kotiinpaluuta täytyy olla pihalla. Totaalisen pihalla.

...
Viestit: 1143
Liittynyt: 09 Helmi 2013 12:25
Viesti:

Re: Paskan anatomia

ViestiKirjoittaja ... » 09 Elo 2014 17:48

Vieras kirjoitti:Dalai Lama kenties tarkoittaa tätä analyyttisella. Miksi tämä ajatus on juuri nyt tärkeä? Miksi tämä tunne on minusta tärkein? Miksi tämä tila? Viha muuttaa paikkaa. Se ei hallitse, se ei tee enää mitään vaikka se on edelleen siinä. Siitä on tullut tarkastelun objekti, ei subjekti, joka määrittelee toimintaa.


Kiitos ajatuksestasi. Se tuo uutta näkökulmaa tähän. Yleensä analyyttinen meditaatio noudattaa tämän kaltaista rataa - missä tunne on? Onko se ulko- tai sisäpuolella? Minkä värinen se on? Missä kohtaa kehoa se on? Mistä se alkaa ja mihin se loppuu? Tosin tunne ei aina ole kohteena, vaan useimmiten se kuuluisa "minä". Sitten kun on harjoittanut jonkin aikaa, kerrotaan lamalle mihin lopputulokseen pääsi.

Vieras

Re: Paskan anatomia

ViestiKirjoittaja Vieras » 09 Elo 2014 17:49

Dharmis42 kirjoitti:Itseys ei ole minulle vankila, se on koti.


Se seinä, joka suojelee -on se sama seinä, joka sulkee jonkun sisään ja maailman ulos.

Vieras

Re: Paskan anatomia

ViestiKirjoittaja Vieras » 09 Elo 2014 18:30

Raitanator kirjoitti: Kiitos ajatuksestasi. Se tuo uutta näkökulmaa tähän. Yleensä analyyttinen meditaatio noudattaa tämän kaltaista rataa - missä tunne on? Onko se ulko- tai sisäpuolella? Minkä värinen se on? Missä kohtaa kehoa se on? Mistä se alkaa ja mihin se loppuu? Tosin tunne ei aina ole kohteena, vaan useimmiten se kuuluisa "minä". Sitten kun on harjoittanut jonkin aikaa, kerrotaan lamalle mihin lopputulokseen pääsi.


Minusta missä tahansa tunteessa on kaksi puolta, jotka liittyvät toisiinsa.

Jos puhuu vaikka pelosta, kuinka se nousee. Se laukeaa, kun joku mitä pidämme arvokkaana on mielestämme vaarassa.

Pelko on kuitenkin ilmentymä jostain syvemmästä.

Alla on syvempi taipumus tarrautua johonkin, joka tuottaa mielihyvää tai aiheuttaa mielipahaa. Ei haluta menettää jotain asiaa tai kokea jotain ikävää. Ja kun olosuhteet nousevat, niin pelko nousee. Pelko on seuraus, mutta se taipumus on varsinainen syy sille pelolle.

Tämä jää usein huomaamatta, jos keskitymme pelkästään vaikka pelon hallintaan tai negatiivisten tunteiden poistoon. Voimme oppia välttämään sitä pelkoa ja elämään sen kanssa, joskus helpottamaan tai suuntaamaan huomion johonkin muuhun. Mutta se taipumus on siellä edelleen, ja se voi saada uusia muotoja. Kun yksi pelko häipyy, toinen nousee tilalle, koska se taipumus jatkaa toimintaansa. Ja pelko vahvistaa sitä taipumusta myös.

Eli tuo analyyttinen harjoitus voi kohdistua siihen pelkoon juuri niin kuin sanoit. Se on tosi hyödyllistä. Siinä tunne on tyhjä, "no-self", ilman ydintä.

Mutta sen olemassaolo on myös riippuvainen niistä piilevistä taipumuksista, jotka täytyy myös purkaa. Pelko on myös "Dependent Originated", ei pelkästään tyhjä vaan sen ilmeneminen on riippuvainen muista.

Lopulta nuo kaksi voivat olla sama asia, mutta on helppo keskittyä pelkästään tunteeseen ja unohtaa, että se tunne ei nouse tyhjästä.

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Paskan anatomia

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 09 Elo 2014 18:35

Vieras kirjoitti:
Dharmis42 kirjoitti:Itseys ei ole minulle vankila, se on koti.

Se seinä, joka suojelee -on se sama seinä, joka sulkee jonkun sisään ja maailman ulos.
Tai se seinä sulkee minut ulos ja täytyy soittaa huoltomies avaamaan, että pääsen taas sisälle :lol:

Avatar
tommi
Viestit: 640
Liittynyt: 09 Helmi 2013 22:10
titteli: über geek
Viesti:

Re: Paskan anatomia

ViestiKirjoittaja tommi » 09 Elo 2014 19:19

Dharmis42 kirjoitti:En usko, että on mahdollista poistaa tunnetiloja.

Tunnetilan poistaminen on melko helppoa esimerkiksi siten, että ei tee mitään ja odottaa vähän aikaa. Melko harvat tunnetilat ovat pysyviä, useimmat haihtuvat itsestään jopa ihan muutamassa minuutissa.

Toisaalta tunnetilaa voi myös melko helposti pitkittää jos sitä jää aktiivisesti vatvomaan. Tuntuu, että useimmat ihmiset ovat jossain vaiheessa oppineet minkälaiset ajatukset ja mielikuvat aiheuttavat minkäkinlaisia tunnetiloja, ja he osaavat ilman suurempaa tietoista pyrkimystä kaivaa esiin juuri ne ajatukset ja mielikuvat joilla voi pitkittää jotain tunnetilaa. Esim. jos näkee uutisissa jotain Israelin ja Palestiinan tilanteesta ja alkaa tuntemaan jonkinlaista moraalista suuttumusta jomman kumman osapuolen toiminnasta, niin melko helposti mieleen tulee historiasta lisää vääryyksiä joita jompi kumpi osapuoli on tehnyt, ja näitä kauheuksia ajattelemalla saa itsensä lietsottua vieläkin voimakkaampaan suuttumuksen tilaan. Jos taas alkaakin ajatella jotain ihan muuta, niin tunnetila häviää itsestään suhteellisen nopeasti.

Dharmis42 kirjoitti:Ongelma ei ole tunnetila itse, vaan siihen takertuminen.

Tässä kohtaa huomaan miettiväni mitä tässä yhteydessä tarkoittavat "ongelma" ja "takertuminen". Jos tunnetila ei ole ongelma, niin miksi takertuminen on ongelma?

Ajattelisin, että tunnetilalla on joitain vaikutuksia, ja jos nämä vaikutukset koetaan kielteisiksi, niin niitä kannattaa mahdollisesti yrittää vähentää, ja yksi keino vaikutusten vähentämiseen on puuttua niiden alkusyyhyn, eli itse tunnetilaan.

Avatar
tommi
Viestit: 640
Liittynyt: 09 Helmi 2013 22:10
titteli: über geek
Viesti:

Re: Paskan anatomia

ViestiKirjoittaja tommi » 09 Elo 2014 19:31

Vieras kirjoitti:Dalai Lama kenties tarkoittaa tätä analyyttisella. Miksi tämä ajatus on juuri nyt tärkeä? Miksi tämä tunne on minusta tärkein? Miksi tämä tila? Viha muuttaa paikkaa. Se ei hallitse, se ei tee enää mitään vaikka se on edelleen siinä. Siitä on tullut tarkastelun objekti, ei subjekti, joka määrittelee toimintaa.

Tuon Raitanatorin lyhyen kuvauksen perusteella vaikuttaisi, että Dalai Laman analyyttinen meditaatio liikkuu hieman eri tasolla. Dalai Lama todennäköisesti tarjoaa neuvoja tilanteeseen, jossa henkilö ei välttämättä ajattele että vihainen toiminta olisi mitenkään huono juttu. Tyyliin: "Joo, ymmärrän että useimmat ihmiset suuttuu ihan turhasta, mutta tässä tapauksessa mulla on hyvä syy olla vihainen, koska se tyyppi ihan oikeesti on idiootti!".

George W. Bush esimerkissä vihan kokija voi ajatella, että jokaisen "hyvän ihmisen" velvollisuus on vihata GWB:tä, että se viha on jossakin mielessä "oikein", koska GWB on maailman syöpä, tms. Dalai Lama sitten muistuttaa, että omilla mielipiteillä ei ole niinkään väliä, vaan ratkaisevaa on toiminnan lopputulos. Jos GWB:tä kohtaan kokemasi "pyhä viha" aiheuttaa sinulle unettomuutta ja muutenkin vaikuttaa kielteisesti jokapäiväiseen toimintaasi, niin se kannattaa lopettaa.

Avatar
tommi
Viestit: 640
Liittynyt: 09 Helmi 2013 22:10
titteli: über geek
Viesti:

Re: Paskan anatomia

ViestiKirjoittaja tommi » 09 Elo 2014 20:09

Vieras kirjoitti:Tämä jää usein huomaamatta, jos keskitymme pelkästään vaikka pelon hallintaan tai negatiivisten tunteiden poistoon. Voimme oppia välttämään sitä pelkoa ja elämään sen kanssa, joskus helpottamaan tai suuntaamaan huomion johonkin muuhun. Mutta se taipumus on siellä edelleen, ja se voi saada uusia muotoja. Kun yksi pelko häipyy, toinen nousee tilalle, koska se taipumus jatkaa toimintaansa. Ja pelko vahvistaa sitä taipumusta myös.

Monilla eläinlajeilla, myös ihmisillä, on taipumus mm. hengittämiseen. Monet taipumukset ovat olemassa ihan hyvästä syystä. Esimerkiksi autoilija jolla ei ole minkäänlaista taipumusta tuntea pelkoa on jo ihan liikenneturvallisuusmielessä varsin kyseenalainen.

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Paskan anatomia

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 10 Elo 2014 12:08

Tommi, jos tunnetilat häipyvät itsestään ja nousevat aina ulkopuolisista syistä, niin miksi esim. eristyneisyydessä ne samat tunnetilat nousevat mieleen? Kun huomiota ei voi enää kohdistaa muuhun kuin omaan mieleen, niin tämä tulee selkeämmäksi. Ne pakostikin tulevat menneistä kokemuksista ja niihin liittyvistä tunnetiloista. Takertuminen on juurikin, että näen kaikessa ulkoisessa sen minun tunnetilani syyn, vaikka minun mieleni on se tunnetilan kokija. Lopulta tunnetila lakkaa olemasta ”minun”, joten syy ei voi enää olla ulkopuolella tai sisäpuolella, suomeksi lakkaan syyttämästä itseäni (tai muita).

Avatar
tommi
Viestit: 640
Liittynyt: 09 Helmi 2013 22:10
titteli: über geek
Viesti:

Re: Paskan anatomia

ViestiKirjoittaja tommi » 10 Elo 2014 13:49

Dharmis42 kirjoitti:Tommi, jos tunnetilat häipyvät itsestään ja nousevat aina ulkopuolisista syistä, niin miksi esim. eristyneisyydessä ne samat tunnetilat nousevat mieleen? Kun huomiota ei voi enää kohdistaa muuhun kuin omaan mieleen, niin tämä tulee selkeämmäksi.

Sanoisin että tunnetilat nousevat syistä. Se on sitten oikeastaan vähemmän tärkeää, että ovatko ne syyt ulkopuolisia, sisäpuolisia, poikkipuolisia, jalkapuolisia tai vaikka mielipuolisia.

Dharmis42 kirjoitti:Ne pakostikin tulevat menneistä kokemuksista ja niihin liittyvistä tunnetiloista.

Olettaisin, että koska tunnetilat nousevat tässä ja nyt, niin ne nousevat suorana seurauksena siitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Tunnetila voi nousta vaikkapa siksi, että jonkin aasinsillan kautta mieleen juolahtaa jokin ajatus, joka sitten nostaa tietyn tunnetilan. Siinä voi olla taustalla jokin vuosien aikana kehittynyt pitkä syiden ja seurausten ketju, jonka takia juuri tämä ajatus nostattaa tietyn tunnetilan, mutta se tunnetila kuitenkin nousee jostain mitä tapahtuu juuri sillä hetkellä.

Sen miettiminen, että mitkä kaikki vuosien takaiset tapahtumat vaikuttavat siihen mitä nyt tapahtuu, tuntuu kuitenkin jotenkin turhalta. Kaikin puolin kiinnostavampaa on miettiä, että miten se miten toimin juuri nyt vaikuttaa siihen mitä tapahtuu tulevaisuudessa.

Voisi olettaa, että jos alkaa "purkamaan" tai "käsittelemään" jotain menneisyyden tapahtumia, niin siinä hyvin helposti alkaa ikään kuin pyörittämään samaa nauhaa uudestaan, mikä vain vahvistaa näitä olemassaolevia toimintatapoja. Jos sen sijaan vain yksinkertaisesti heittää mielestään nämä tunkkaiset vanhat ajatukset pois aina kun niitä ilmaantuu, ja laittaa tilalle jotain muuta, niin voi todennäköisemmin luoda uusia syiden ja seurausten ketjuja, jotka muuttavat tulevaisuutta.


Palaa sivulle “Kahvila”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: SemrushBot ja 4 vierailijaa