Entä jos maailma onkin täydellinen?

Yleinen keskustelualue ja olohuone henkisille etsijöille.
Vieras

Re: Entä jos maailma onkin täydellinen?

ViestiKirjoittaja Vieras » 19 Elo 2014 15:26

MarkoH kirjoitti:Hyvin kirjoitettu taas, Vieras. Haluaisitko kertoa tästä lisää, miksi tämä ei ole ihan oikein:
Lopputulos voisi kuulua: Minä olen tunteeni. Nyt olen tämä tunne, nyt taas tämä. Mutta tämäkään ei ole ihan oikein.



Käytän tässä jonkinlaista omaa kokemussarjaa, niin se toivottavasti kertoo miksi se ei ole ihan oikein...

1) Minä olen Vieras.

Jos lähtee tuosta konventionaalisesta ajatuksesta, että on jokin Minä. Se on mielestämme jossain kropan sisällä, yleensä päässä oleva pieni olento, joka havainnoi maailmaa ja ruumista. Tämä on se tutuin duaalisuuden muoto: on sisäinen Minä (subjekti) joka kokee ulkoisen maailman (objekti).

2) Minä en ole ajatukseni ja tunteeni, olen jotain muuta.

Toinen duaalisuuden vaihe on se huomio, että ruumiin tuntemukset ja mielen toiminta (ajatukset ja kuvat) ovat kuin tuo ulkoinen maailma. Ne ovat samanlaiset. On sisäinen Minä (subjekti), joka kokee ulkoisen maailman, tuntemukset ja mielen toiminnat (objektit). Tämä on se erillisyys, mistä puhuit. Saatamme siirtyä kokemuksesta syrjään, turvaan kärsimykseltä. Objektit eivät ole intellektuaalisti todellisia, joten niistä ei tarvitse välittää.

3) Minä olen todistaja tai pelkkä tarkkailija.

Jos analysoi vielä askeleen pidemmälle? Mitä voidaan sanoa tästä Minästä nyt? Sillä ei voi olla mitään ominaisuuksia, koska kaikki sen ominaisuudet olisivat koettavia objekteja. Mutta siitä huolimatta meillä on kokemus, että se on siellä. Jokin on selvästi tietoinen objekteista. Ja suhteessa ulkomaailman häipyviin objekteihin, se vaikuttaa pysyvältä tietoisuudelta. Aah, se on tietoinen todistaja (witness) tai ydinminä.

Mutta tuo kokemus on myös duaalinen. On todistaja (subjekti) ja kokemusten maailma (objektit).

4) Minä en ole mitään.

Jos analysoi vielä askeleen pidemmälle? Jos suuntaa huomion siihen todistajaan ja sen jälkeen kokemuksiin, niin ei löydä mitään selvää rajaa niiden välillä. Ei voi sanoa, että todistaja alkaa tästä ja tällä hetkellä tai kokemukset alkavat tästä ja tällä hetkellä. Ne menevät päällekkäin. Tästä saattaa tulla ajatus että minä olen vain tunteeni ja se on tällä selvä. Se on hiukka nihilistinen olotila, miellyttävä mutta passiivinen. Mutta unohdimme analysoida sen tietoisuuden, tapahtuman.

5) Minä olen Tietoisuus.

Jos me kiinnitämme huomion siihen tietoisuuteen niin havaitsemme, että objektit eivät ilmesty todistajalle jostakin vaan tapahtuvat todistajassa. Miellämme itsemme pelkäksi tietoisuudeksi tai äärettömäksi tilaksi, jossa tapahtuu asioita. Kokemuksena tämä on erilainen kuin aiemmat. Tämä usein saa muodon: Kaikki on tietoisuutta, minä olen tietoisuus.

Tai usein käytetty esimerkki on Tyhjyys, johon asiat manifestoituvat hetkeksi ja katovat uudelleen. Tai meri, jonka pinnalla aallot käyvät hetken. Tai ontologisesti ajattelemme olevamme ajallisesti hetkellinen aalto meren pinnalla, mutta pohjimmiltamme olevamme se meri.

Ja tämä on hienoa, ja se on silti edelleen duaalinen kokemus. Tietoisuus on subjekti ja kaikki muu on objekti. Mutta jos keskeytetään tähän, ei mennä asioiden edelle?

MarkoH
Viestit: 902
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Entä jos maailma onkin täydellinen?

ViestiKirjoittaja MarkoH » 19 Elo 2014 15:42

Raitanator kirjoitti:Minä en ole yhtä kuin paskahätäni, on hyvä oivallus. Ja sekin ettei ole perseestä putkahtava paska.

Oletko varma? Miksi ihminen kuvittelee että hän on jotain muuta kuin mitä kaikki on?

MarkoH
Viestit: 902
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Entä jos maailma onkin täydellinen?

ViestiKirjoittaja MarkoH » 19 Elo 2014 16:07

Vieras kirjoitti:Ja tämä on hienoa, ja se on silti edelleen duaalinen kokemus. Tietoisuus on subjekti ja kaikki muu on objekti. Mutta jos keskeytetään tähän, ei mennä asioiden edelle?

Jatka kun jaksat. Tämä on kiinnostavaa.

Vieras

Re: Entä jos maailma onkin täydellinen?

ViestiKirjoittaja Vieras » 19 Elo 2014 16:39

MarkoH kirjoitti:Jatka kun jaksat. Tämä on kiinnostavaa.


Tuo on minun omasta sähköpostittelusta, voin copypastata loputkin?

6) Minä olen kaikki.

Jos analysoidaan vielä pidemmälle? Jos tutkitaan seuraavaksi niitä tietoisuuteen ilmestyviä objekteja (tuntemukset, mentaaliset ilmiöt, maailma) niin havaitaan, että niissä ei ole mitään substanssia. Ei mitään erillistä siitä tietoisuudesta, johon ne näyttävät ilmestyvän. Mitä ne siis ovat? Illuusioita on houkuttava vastaus, mutta sekään ei ole ihan oikein.

Entä mikä on se kaiken alla oleva tietoisuus? Jos tutkimme sitä, emme löydä siitäkään mitään substanssia. Ei ole mahdollista löytää tietoisuutta ilman objekteja tietoisuudessa. Ei ole mahdollista olla tietoinen ilman objekteja. Ne syntyvät keskinäisestä suhteesta. Siis:Kaikki vain on.

7) Oleminen ja ei-oleminen.

Mutta mistä nämä kaikki objektit tulevat? Mistä se tietoisuus tulee? Kaikki vain näyttää olevan ja tapahtuvan, mutta miksi?

Sunyata. Kaikki on tyhjää vailla substanssia, kaikki nousee keskinäisestä suhteesta ja vain keskinäisestä suhteesta.

Ajatus tosin yrittää tehdä sunyatasta vielä kerran perustan kaikelle. Kuten aiemmin tietoisuudesta. Se tekee sunyatasta substanssin. Kaikki nousee tyhjästä tarkoituksetta ja palaa tyhjyyteen. Yritys vielä kerran löytää perusta. Vastaus tässä saattaa kuulostaa nihilismiltä, mutta ei tarkkaan ottaen ole sitä.

Koska tyhjyys erotettuna ilmentymistä on jälleen vain intellektuaalinen päätös, kuten aiemmat analyysit osoittavat. Ja siksi myös väärä.

Tyhjyys on ilmentymien todellinen (ja ainut) luonne. Millään eikä missään ole substanssia, kaikki asiat ovat KUIN illuusioita. Mikään erityinen ei synny eikä mikään erityinen kuole.

Ainostaan meidän aiempi duaalisuutemme -ajatus itsestä ja ajatus pakollisesta perustasta -aiheuttaa nihilismin. Substanssien katoaminen (no-self) kumoaa eternalismin, keskinäinen riippuvuus (co-dependent originantion) kumoaa nihilismin. Middle Way, jee....

Asiat ovat olemassa ja muuttuvat juuri siksi, että ne ovat tyhjiä. Jos jokin todella olisi pysyvä ja ikuinen, mikään muutos siinä asiassa ei olisi mahdollista. Se olisi aina ollut ja tulisi olemaan samanlainen. Kärsimyksen lopettaminen, oivaltaminen ja valaistuminen eivät olisi mahdollisia. Ja ne ovat ei-olemassa, koska niillä ei ole mitään itsenäistä substanssia. Ja tämä tekee kaikesta merkityksellistä, kaikesta toiminnasta merkittävää. siis

Oleminen ylipäätään on mahdollista, koska olemisen luonne on sunyata. Siinä ei vain ole yksinkertaisesti mitään minkä mieli voisi tavoittaa ja asettaa substanssiksi. Mutta tämä on mahdotonta käsittää puhtaasti intellektuaalisella tasolla. On mentävä syvemmälle ja koettava se itse.

Tietty pitää lopuksi sanoa, että tämä on täysin henkilökohtainen ja mielivaltainen jaottelu minun kokemuksista. Että kukaan ei luulisi, että oikeasti tiedän jotain jostakin....

MarkoH
Viestit: 902
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Entä jos maailma onkin täydellinen?

ViestiKirjoittaja MarkoH » 19 Elo 2014 16:49

Vieras kirjoitti:Tietty pitää lopuksi sanoa, että tämä on täysin henkilökohtainen ja mielivaltainen jaottelu minun kokemuksista. Että kukaan ei luulisi, että oikeasti tiedän jotain jostakin....

Minä ainakin olen vakuuttunut :) Kiitos jakamisesta!

Vieras kirjoitti:Ei ole mahdollista löytää tietoisuutta ilman objekteja tietoisuudessa. Ei ole mahdollista olla tietoinen ilman objekteja.

J. Krishnamurti ilmaisi tämän mielestäni näppärästi: Tietoisuus on oma sisältönsä.

...
Viestit: 1143
Liittynyt: 09 Helmi 2013 12:25
Viesti:

Re: Entä jos maailma onkin täydellinen?

ViestiKirjoittaja ... » 19 Elo 2014 17:58

MarkoH kirjoitti: Miksi ihminen kuvittelee että hän on jotain muuta kuin mitä kaikki on?


Miksi sinä syöt ruokaa, nukut, ja käyt paskalla, vaikka tiedät ettei mikään niistä ole todellisesti olemassa? Olettaen siis, että käyt paskalla... :mrgreen:

Xahom

Re: Entä jos maailma onkin täydellinen?

ViestiKirjoittaja Xahom » 19 Elo 2014 19:22

MarkoH kirjoitti:Xahom, ole kaikin mokomin tyytymätön. Minä otan paskahätäni, silloin kun sitä ilmenee, tyytyväisenä vastaan. :)

Kuva

MarkoH
Viestit: 902
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Entä jos maailma onkin täydellinen?

ViestiKirjoittaja MarkoH » 19 Elo 2014 19:34

Raitanator kirjoitti:
MarkoH kirjoitti: Miksi ihminen kuvittelee että hän on jotain muuta kuin mitä kaikki on?


Miksi sinä syöt ruokaa, nukut, ja käyt paskalla, vaikka tiedät ettei mikään niistä ole todellisesti olemassa? Olettaen siis, että käyt paskalla... :mrgreen:

Miksi kysyt vaikka tiedät etten ole todellisesti olemassa?

MarkoH
Viestit: 902
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Entä jos maailma onkin täydellinen?

ViestiKirjoittaja MarkoH » 19 Elo 2014 19:36

Xahom, tiedät kyllä etten tarkoittanut tuota. Tai sinun pitäisi jo, jos et, niin en kuitenkaan ala toistamaan itseäni.

...
Viestit: 1143
Liittynyt: 09 Helmi 2013 12:25
Viesti:

Re: Entä jos maailma onkin täydellinen?

ViestiKirjoittaja ... » 19 Elo 2014 19:46

MarkoH kirjoitti:
Raitanator kirjoitti:
MarkoH kirjoitti: Miksi ihminen kuvittelee että hän on jotain muuta kuin mitä kaikki on?


Miksi sinä syöt ruokaa, nukut, ja käyt paskalla, vaikka tiedät ettei mikään niistä ole todellisesti olemassa? Olettaen siis, että käyt paskalla... :mrgreen:

Miksi kysyt vaikka tiedät etten ole todellisesti olemassa?


Koska tieto ei ole sama asia kuin ymmärrys tai kokemus.


Palaa sivulle “Kahvila”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa