Käsikirjoituksesta huom.

Yleinen keskustelualue ja olohuone henkisille etsijöille.
MarkoH
Viestit: 892
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Käsikirjoituksesta huom.

ViestiKirjoittaja MarkoH » 23 Heinä 2016 19:00

Menneisyys on jotain mikä tapahtui väistämättä. Näin minä sen näen. Siitä seuraa että kun odotamme tunnin, voimme sanoa että se mitä tapahtui viimeisen tunnin aikana, tapahtui väistämättä. Täydellistä typeryyttä vai totta...? Samaan tapaan kun kirjaa lukiessamme voimme 10 sivua luettuamme todeta että noilla sivuilla todella luki niinkuin luki. Voimme olla myös varmoja siitä, että seuraavalla 10 sivulla lukee kuten lukee.

Tulevaisuus taas on pelkkä arvaus. Emme tiedä mitä kirjassa seuraavaksi tapahtuu. Se voi olla hyvin perusteltu arvaus, mutta se on silti vain arvaus. Kun heitän pallon ilmaan, mitä tapahtuu? Putoaako se alas maahan koska jotkut "luonnonlait" sanovat niin vai mitä helvettiä? Tai heräänkö huomenaamulla vai enkö herää?

Mitä sitten sanoisi nykyhetkestä? On sanottu että kun ajattelet menneisyyttä, masennut. Ja kun ajattelet tulevaisuutta, pelkäät. Mutta kun olet tässä hetkessä, olet rauhassa.

Menneisyys on kuitenkin verraten helppo hyväksyä, juuri siksi koska se mitä tapahtui, tapahtui väistämättä. Minusta tämä on helppo(?) nähdä. Tulevaisuutta ei tarvitse hyväksyä, koska sitä ei ole. On vain arvauksia siitä. Turha siis liikaa tuhlata aikaa siihen. Voi siihen varautua.

Nykyhetki taas... se on pyöreä kokonaisuus. Hyväksyt sen tai et. Voit ajatella olevasi vapaa toimiessasi, tai voit ajatella olevasi jotenkin sidottu. Kuin maailman paras näyttelijä, joka osaa vuorosanansa ja liikkeensä täydellisesti, tietämättä mitä seuraavaksi tapahtuu, paitsi että on toteuttamassa jotain ihmeen käsikirjoitusta. Tai ehkä se onkin improvisaatiota hetkessä. Todellakin,

Vieras kirjoitti:Samalla tavoin käsikirjoituksen kirjoittaminen ja sen eläminen ovat yksi ja sama prosessi.

Vieras

Re: Käsikirjoituksesta huom.

ViestiKirjoittaja Vieras » 23 Heinä 2016 19:34

MarkoH kirjoitti:Menneisyys on jotain mikä tapahtui väistämättä... Siitä seuraa että kun odotamme tunnin, voimme sanoa että se mitä tapahtui viimeisen tunnin aikana, tapahtui väistämättä. Tulevaisuus taas on pelkkä arvaus.


Tuossa on looginen päättelyvirhe, huomaatko?

Jos se mitä tapahtui viimeisen tunnin aikana, tapahtui väistämättä, sen tapahtumiselle täytyy olla olosuhteet (syyt). Esimerkiksi tunti sitten tapahtui jotain, joka johti tähän tilanteeseen. Muutoin ei ole mitään järkeä sanoa, että se tapahtui väistämättä. Se olisi tapahtunut sattumanvaraisesti, eikö totta?

Se taas mitä tapahtuu tunnin päästä, silläkin täytyy olla olosuhteet (syyt), eikö totta? Muutoin et voisi sanoa tunnin päästä, että se tapahtui väistämättä ja logiikkasi hajoaa.

Ja se mitä tapahtuu tunnin päästä, sen olosuhteet muodostuvat juuri nyt? Eikö vain?

Jos vaimo sanoo pahasti nyt, se ei tarkoita että tunnin päästä väistämättä on tappelu käynnissä.

Jos vaimo sanoi pahasti tunti sitten, niin miksi olikaan taas väistämätöntä, että nyt tapellaan?

Sorry, en osta tätä logiikkaa lainkaan.

Vieras

Re: Käsikirjoituksesta huom.

ViestiKirjoittaja Vieras » 23 Heinä 2016 19:45

Tai sama asia älykkäämmin, Dogen:

Do not think that time merely flies away. Do not see flying away as the only
function of time. If time merely flies away, you would be separated from
time. The reason you do not clearly understand the time-being is that you
think of time only as passing.
In essence, all things in the entire world are linked with one another
as moments. Because all moments are the time-being, they are your time-being.

Tai vähemmän älykkäämmin, omin sanoin:

Keväästä ei tule kesää, eikä kesästä syksyä. Se on sama prosessi, jota vain kutsumme eri nimillä.
Siemenestä ei tule taimea, eikä taimesta puuta. Se on sama prosessi, jota vain kutsumme eri nimillä.
Eilisestä ei tule tätä päivää, eikä tästä päivästä tule huomista. Se on sama nyt, jota vain kutsumme eri nimillä.

MarkoH
Viestit: 892
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Käsikirjoituksesta huom.

ViestiKirjoittaja MarkoH » 23 Heinä 2016 20:08

Vieras kirjoitti:
MarkoH kirjoitti:Menneisyys on jotain mikä tapahtui väistämättä... Siitä seuraa että kun odotamme tunnin, voimme sanoa että se mitä tapahtui viimeisen tunnin aikana, tapahtui väistämättä. Tulevaisuus taas on pelkkä arvaus.


Tuossa on looginen päättelyvirhe, huomaatko?

Huomaan kyllä... Etkö sinä huomannut että vaihdoin vaivihkaa psykologista näkökulmaa siirtyessäni kappaleesta toiseen?

MarkoH
Viestit: 892
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Käsikirjoituksesta huom.

ViestiKirjoittaja MarkoH » 23 Heinä 2016 20:42

Emme tiedä mikä on väistämätöntä ennenkuin se tapahtuu.

MarkoH
Viestit: 892
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Käsikirjoituksesta huom.

ViestiKirjoittaja MarkoH » 23 Heinä 2016 20:51

Paitsi tietenkin kuolema plus muutama muukin asia, mutta ei nyt lähdetä siihen.

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Käsikirjoituksesta huom.

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 24 Heinä 2016 02:03

MarkoH kirjoitti:Paitsi tietenkin kuolema plus muutama muukin asia, mutta ei nyt lähdetä siihen.
Mutta se ei varmasti ole tylsyyttä? Näin ehkä voisi sanoa, mutta jos se on se viimeinen jännitys....

Miksei siihen siis mene jo nyt. Kuinka teet sen mielessäsi?

Toisaalta on jotain mitä odottaa. Ikäänkuin ei tiedä, että mitä sitten tapahtuu. Odottaako sitä sitten?

Entäs jos se onkin pettymys? :lol:

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Käsikirjoituksesta huom.

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 24 Heinä 2016 02:13

Mitä on pettymys? Mihin olet pettynyt?

Mitä odotit?

Vieras

Re: Käsikirjoituksesta huom.

ViestiKirjoittaja Vieras » 24 Heinä 2016 07:32

MarkoH kirjoitti:Emme tiedä mikä on väistämätöntä ennenkuin se tapahtuu.


Mutta jos emme tiedä mikä on väistämätönsä ennenkuin se tapahtuu, niin miten se siihen asti olikaan väistämätöntä?

MarkoH
Viestit: 892
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Käsikirjoituksesta huom.

ViestiKirjoittaja MarkoH » 24 Heinä 2016 09:47

Dharmis42 kirjoitti:
MarkoH kirjoitti:Paitsi tietenkin kuolema plus muutama muukin asia, mutta ei nyt lähdetä siihen.
Mutta se ei varmasti ole tylsyyttä? Näin ehkä voisi sanoa, mutta jos se on se viimeinen jännitys....

Tylsää kuolemaa tuskin on. Paitsi jos sitä joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään. On se sen verran jännä paikka...

Toisaalta on jotain mitä odottaa. Ikäänkuin ei tiedä, että mitä sitten tapahtuu. Odottaako sitä sitten?

Entäs jos se onkin pettymys? :lol:

Itse olen miettinyt, tai mielessä on käväissyt ajatus, onko "jotain" aina automaattisesti parempi kuin "ei mitään"? Onko tylsä/huono elämäkin aina parempi kuin ei mitään, jos nyt oletetaan että kuoleman jälkeen ei ihmeitä tapahdu?

Mitä on pettymys? Mihin olet pettynyt?

Mitä odotit?

Näihin on varmaan paras vastata sitten kuolleena, ei sitä ennen kun kirja on vielä kesken.


Palaa sivulle “Kahvila”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ahrefs [Bot] ja 1 vierailija