Päivän ajatus, jos semmoista on

Yleinen keskustelualue ja olohuone henkisille etsijöille.
Vieras

Re: Päivän ajatus, jos semmoista on

ViestiKirjoittaja Vieras » 19 Elo 2018 16:27

MarkoH kirjoitti:
Vieras kirjoitti:Ajatus ei synny tyhjästä. Minä en päätä, mitä minä ajattelen.

Kuka on se minä joka ei päätä?

No tähän ainakaan ei tarvitse vastata. :)


En ole allerginen enää tälle minä-keskustelulle. Minä olen ajatukset, minä olen tunteet, minä olen reaktiot, minä olen tietoisuus näistä. Ei ole mitään minää niistä erillisenä, eikä sisällä eikä ulkopuolella. Se, että en päätä ajattelusta, ei tarkoita että niillä ajatuksilla on erillinen ajattelija tai joku, joka lopettaa sen ajattelun. Se on vain kielen sovinnaisuutta, että asia ilmaistaan näin. Se on sama mieliruumis, joka luo sen ajatuksen ja lopettaa sen. Ajatus ei ole todellisempi tai epätodellisempi, huonompi tai parempi kuin ajatuksettomuus. Se on vain mieliruumiin toinen tila, jota voi käyttää viisaasti tai epäviisaasti. Ei sen kummempaa.

MarkoH
Viestit: 817
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Päivän ajatus, jos semmoista on

ViestiKirjoittaja MarkoH » 19 Elo 2018 16:43

Vieras kirjoitti:En ole allerginen enää tälle minä-keskustelulle. Minä olen ajatukset, minä olen tunteet, minä olen reaktiot, minä olen tietoisuus näistä. Ei ole mitään minää niistä erillisenä, eikä sisällä eikä ulkopuolella. Se, että en päätä ajattelusta, ei tarkoita että niillä ajatuksilla on erillinen ajattelija tai joku, joka lopettaa sen ajattelun. Se on vain kielen sovinnaisuutta, että asia ilmaistaan näin. Se on sama mieliruumis, joka luo sen ajatuksen ja lopettaa sen. Ajatus ei ole todellisempi tai epätodellisempi, huonompi tai parempi kuin ajatuksettomuus. Se on vain mieliruumiin toinen tila, jota voi käyttää viisaasti tai epäviisaasti. Ei sen kummempaa.

Toisin sanoen minä josta tässä kirjoitat on lähinnä persoonapronomini. Ja emme toki ole hyökkäämässä kieltä vastaan, vaikka se voikin aiheuttaa sekaannusta ja aiheuttaakin.

Jos ajatuksettomuuden voisi saavuttaa jollain pillerillä, veikkaan että lsd vastaisi sitä paremmin kuin burana. Mutta ei oo omaa kokemusta. Jotkut ovat kuitenkin raportoineet että lsd:n vaikutuksen alla kaikki perinteiset viisi aistia voimistuvat sillä seurauksella ettei omille ajatuksille oikein jää enää tilaa olla. Ja se on ehkä pitkälti se juttu, että lsd:n vaikutus koetaan joskus ainakin hetkellisesti omaa elämää mullistavana kokemuksena.

MarkoH
Viestit: 817
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Päivän ajatus, jos semmoista on

ViestiKirjoittaja MarkoH » 19 Elo 2018 17:08

Jos kielen koukerot jätetään, edelleen kysymys "kuka minä olen?" tuntuisi olevan vastausta vailla. Eikö? "Minä olen", jollakin tapaa tunnen että näin on, että "minä" voidaan nähdä muutenkin kuin kielen kautta. "Kivi" viittaa kiveen. Mihin "minä" viittaa, kun se ei ole enää pelkkä käsite? Viisaammat sanovat että se viittaa minuun... deep inside.

Tässä mielessä "minä" on erilainen kuin muut objektit; se ei ole objekti lainkaan. Ikuinen subjekti?

Vieras

Re: Päivän ajatus, jos semmoista on

ViestiKirjoittaja Vieras » 19 Elo 2018 18:08

MarkoH kirjoitti:Jos kielen koukerot jätetään, edelleen kysymys "kuka minä olen?" tuntuisi olevan vastausta vailla. Eikö? "Minä olen", jollakin tapaa tunnen että näin on, että "minä" voidaan nähdä muutenkin kuin kielen kautta. "Kivi" viittaa kiveen. Mihin "minä" viittaa, kun se ei ole enää pelkkä käsite? Viisaammat sanovat että se viittaa minuun... deep inside.

Tässä mielessä "minä" on erilainen kuin muut objektit; se ei ole objekti lainkaan. Ikuinen subjekti?


Kivi viittaa "kiveen". Minä viittaa "minään". Ok, mutta...

Kivi on. Mihin kivi viittaa? Onko se ongelma tai vastausta vailla?
Minä olen. Mihin minä viittaa? Miksi se olisi nyt ongelma tai vastausta vailla, jos kivi ei sitä ollut?

Miksi "minä" on erilainen kuin "kivi"? Miksi viittaus muuttuisi?

Itse koen, että:

minä on tämä-tässä-nyt
kivi on tuo-tuossa-nyt
ei ole mitään erillistä minää tämä-tässä-nytistä
eikä ole mitään erillistä kiveä tuo-tuossa-nytistä

MarkoH
Viestit: 817
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Päivän ajatus, jos semmoista on

ViestiKirjoittaja MarkoH » 19 Elo 2018 19:49

Vieras kirjoitti:Miksi "minä" on erilainen kuin "kivi"? Miksi viittaus muuttuisi?

Pullo, naapuri, kivi, kani, minä. Mikä ei kuulu joukkoon?

"Minä". En tarkoittanut minää sellaisena kuin olemme sen tavallisesti sopineet. Minä jota tarkoitin on itse tietoisuus, "minä olen", muut ovat objekteja tässä tietoisuudessa, tilapäisiä muotoja. Siksi en löydä itseäni täältä objektina vaikka kuinka etsisin. Löydän sen vain "täältä", "minä olen". Tämä ilman kielestä johtuvaa dualismia, toki.

Vieras

Re: Päivän ajatus, jos semmoista on

ViestiKirjoittaja Vieras » 19 Elo 2018 20:06

MarkoH kirjoitti:
Vieras kirjoitti:Miksi "minä" on erilainen kuin "kivi"? Miksi viittaus muuttuisi?

Pullo, kenkä, kivi, kani, minä. Mikä ei kuulu joukkoon?

"Minä". En tarkoittanut minää sellaisena kuin olemme sen tavallisesti sopineet. Minä jota tarkoitin on itse tietoisuus, "minä olen", muut ovat objekteja tässä tietoisuudessa, tilapäisiä muotoja. Siksi en löydä itseäni täältä objektina vaikka kuinka etsisin. Löydän sen vain "täältä", "minä olen". Tämä ilman kielestä johtuvaa dualismia, toki.


After negating all as ‘not this’, ‘not this’, that Awareness which alone remains - that I am.

Puhutaanko tuosta? Tarkistan siis vain, että ymmärrän lähtökohtasi oikein?

MarkoH
Viestit: 817
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Päivän ajatus, jos semmoista on

ViestiKirjoittaja MarkoH » 19 Elo 2018 20:08

Kivi on mitä kivi on. Minä olen "minä olen". Siitä minä puhuin.

Vieras

Re: Päivän ajatus, jos semmoista on

ViestiKirjoittaja Vieras » 19 Elo 2018 20:24

MarkoH kirjoitti:Kivi on mitä kivi on. Minä olen "minä olen". Siitä minä puhuin.


Ok, sitten minä en osaa auttaa vastauksen hakemisessa. Ongelma tulee omasta näkemyksestäsi, se ei ole todellinen. Teet ongelman itse. Mutta se on hyvä, että olet alkanut hahmottamaan sitä ongelmaa jo. Jonain päivänä olet valmis ehkä luopumaan siitä näkemyksestä, ja huomaat ettei mitään ongelmaa koskaan ollutkaan.

Mutta juttu miksi puutuin tuohon oli se ajatus. Minua ei tarvitse uskoa, sen voi havainnoida ihan itse. Jos tarkkailet itseäsi, käytät tietoista läsnäoloasi, niin havaitset että monissa tilanteissa se ehdollistuminen on ongelma, ei ajatus. Reaktio on jo tapahtunut ennen kuin olet tietoinen, tai edes ajatellut yhtään mitään. Isäsi kohdalla tilanteen kärjistyminen voi hyvinkin olla seurausta ehdollistumisesta, opitusta tavasta olla isän kanssa, joka johtaa usein konfliktiin. Tämä ei ole mitenkään harvinaista, me teemme sitä kaikissa ihmissuhteissa. Ajatuksettomuus voi auttaa sinua nostamaan niitä asioita esiin ja ymmärtämään mitä tapahtuu. Ymmärtämisen kautta voit halutessasi luopua siitä tavasta tai muuttaa sitä toimivampaan suuntaan.

MarkoH
Viestit: 817
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: Päivän ajatus, jos semmoista on

ViestiKirjoittaja MarkoH » 19 Elo 2018 20:53

Ogelma? En käsitä mitä tarkoitat...

Piti kelata eilisen viestejä...

Tarkoitatko tätä:

Vieras kirjoitti:Eli kumpi oli mielestäsi ongelma? Se, että ajattelit vai se, että reagoit omiin ajatuksiisi? Tuliko mielipaha itse ajatuksesta vai reaktiosta ajatuksiisi?

En itse käyttänyt tuossakaan yhteydessä ongelma-sanaa, sinä käytit. Mutta mitäpäs tuosta. "Ongelma" tarkoittaisi että asioiden pitäisi olla jotenkin muuten kuin mitä ne ovat. Mutta tilanteet ovat haasteita, eivät ongelmia.

Tuli mieleen kun yhdeltä poliitikolta kysyttiin israelilaisten ja palestiinalaisten tilanteesta, mitä tälle ongelmalle tulisi tehdä. Hän vastasi että ongelmiin on olemassa aina ratkaisu, mutta koska tähän kysymykseen ei ole näkyvissä ratkaisua, ei ole mitään ongelmaakaan... :)

Vieras

Re: Päivän ajatus, jos semmoista on

ViestiKirjoittaja Vieras » 19 Elo 2018 21:25

MarkoH kirjoitti:Ongelma?

Ah, sori. Tulkitsin väärin. Luulin, että olet havainnut sen jo. Olit niin asian ytimessä jo. Mutta ei vielä...


Palaa sivulle “Kahvila”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija