"Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

Yleinen keskustelualue ja olohuone henkisille etsijöille.
MarkoH
Viestit: 900
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: "Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

ViestiKirjoittaja MarkoH » 10 Elo 2015 20:54

Vieras kirjoitti:
MarkoH kirjoitti:... se on supistunut enimmäkseen uskomattoman tylsäksi elokuvaksi nimeltä "Nykyhetki Nyt"...


Koetko olevasi erillinen ajasta?

Ja toinen kysymys: mikä muuttuu siinä olotilassa ja mikä ei? Jos tutkit sitä?

Olen erillinen ajasta, en ajankulusta. :)

Sama vastaus kelpaa muuten toiseenkin kysymykseen.

Vieras

Re: "Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

ViestiKirjoittaja Vieras » 10 Elo 2015 21:35

MarkoH kirjoitti:Olen erillinen ajasta, en ajankulusta. :)


Jos koet ajankulun -se vaikuttaa sinuun, niin minkä sinä oikeastaan silloin koet? En kysy teoriassa vaan käytännössä?

MarkoH
Viestit: 900
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: "Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

ViestiKirjoittaja MarkoH » 11 Elo 2015 07:15

Vieras kirjoitti:
MarkoH kirjoitti:Olen erillinen ajasta, en ajankulusta. :)


Jos koet ajankulun -se vaikuttaa sinuun, niin minkä sinä oikeastaan silloin koet? En kysy teoriassa vaan käytännössä?

Onkohan tämä kysymys sukua kysymykselle:"jos syöt banaanin, niin minkä oikeastaan silloin syöt?". En tiedä, mutta kutsun sitä banaaniksi. Lopulta on sama miksi sitä kutsuu, vai mitä?

Toinen vastaus: Ajankulku on virtaava nykyhetki. Se on todellisuus joka muuttaa muotoaan pysähtymättä. Se on minä itse... tämä ei ole teoriaa, vaan just nyt tuntuu tältä.

Vieras

Re: "Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

ViestiKirjoittaja Vieras » 11 Elo 2015 07:46

MarkoH kirjoitti:Toinen vastaus: Ajankulku on virtaava nykyhetki. Se on todellisuus joka muuttaa muotoaan pysähtymättä. Se on minä itse... tämä ei ole teoriaa, vaan just nyt tuntuu tältä.


Miltä se tuntuu? Mitä tapahtuu masennukselle tuossa hetkessä? Muuttuuko se?

MarkoH
Viestit: 900
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: "Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

ViestiKirjoittaja MarkoH » 11 Elo 2015 16:58

Vieras kirjoitti:
MarkoH kirjoitti:Toinen vastaus: Ajankulku on virtaava nykyhetki. Se on todellisuus joka muuttaa muotoaan pysähtymättä. Se on minä itse... tämä ei ole teoriaa, vaan just nyt tuntuu tältä.


Miltä se tuntuu? Mitä tapahtuu masennukselle tuossa hetkessä? Muuttuuko se?

Näistä pohdiskeluista voi tuntua olevan hetkeksi apua, mutta kohta ollaan taas siellä mistä aloitettiinkin.

Vieras

Re: "Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

ViestiKirjoittaja Vieras » 11 Elo 2015 18:45

MarkoH kirjoitti: Näistä pohdiskeluista voi tuntua olevan hetkeksi apua, mutta kohta ollaan taas siellä mistä aloitettiinkin.


Ehkä, mutta se ei ole tässä se pointti. Se pointti on siinä, että siitä on hetkeksi apua. Se masennus tai toivottomuus ei ole siis mikään juttu, joka kuuluu väistämättä sinun elämääsi. Se kasvaa, se vähenee, se unohtuu hetkeksi ja välillä se on sietämätöntä. Mutta se itse kokemus muuttuu, eikö totta?

Ja silloin kun jokin muuttuu, sille muutokselle on aina syy. Ja jos jollekin on olemassa syy, se syy on löydettävissä. Jos se on löydettävissä, sille on myös tehtävissä jotain.

Ihan konkreettisesti vielä, tuosta kommentistasi. Jos pohdiskelusta on tällä hetkellä apua ja olet tällä hetkellä läsnä, niin silloin asianhan pitäisi olla paremmin? Mutta jos ajattelet, että kohta tämä hetki on ohitse -et ole silloin enää läsnä, ethän? Olet siirtynyt tästä kokemuksesta kuviteltuun seuraavaan kokemukseen, joka ei ole vielä todellinen.

Sinä reagoit silloin omaan ajatukseesi "kohta ollaan taas siellä missä aloitettiinkin", et mihinkään todelliseen. Tuossa oma ajatuksesi saa aikaan toivottomuuden. Se on syy siihen, että seuraavassa nykyhetkessä koet sen toivottomuuden.

Eli toivottomuus yleisesti saattaisi olla jotain mitä sinä ajatuksella luot? Sillä ei ole silloin mitään merkitystä, että vakuutat itsellesi ettei tällä toivottomuuden tuntemuksella ole mitään väliä "oikeasti". Se on enää vain intellektuaalinen päätös, sillä se kokemus on jo päällä ja se vaikuttaa sinuun ja muihin, olit siitä kokemuksesta mitä mieltä tahansa?

MarkoH
Viestit: 900
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: "Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

ViestiKirjoittaja MarkoH » 11 Elo 2015 20:54

Lähinnä tarkoitini tuolla lauseellani "mutta kohta ollaan taas siellä mistä aloitettiinkin", että voin pyöritellä kaikenlaista mielessäni, ja tulla jonkinlaiseen tyydyttävään tulokseen, mutta sen vaikutus vaimenee nopeasti ja jos yritän vaan toistaa samaa ajatuskulkua päätyäkseni samaan tulokseen uudelleen, se ei vaan toimi. Toisella puolella on sitten pelkkä läsnäolo, tilanteen tiedostaminen, mutta aloitin tämän ketjun siitä näkemyksestä ettei sekään mitään onnea todella näyttäisi tuovan mukanaan. En ymmärrä ihmisiä jotka muuttavat erakoksi omasta halusta jonnekin asumaan ja meditoivat tai istuvat (tai joskus jopa ryyppäävät) päivät pitkät ja keittelevät riisiä pysyäkseen hengissä ja jatkaakseen. Ja heistä saatetaan sanoa että he ovat "oivaltaneet". Mitä he ovat oivaltaneet sellaista mitä minä en? Ehkä minulta vaan puuttuu sisältöä elämästä. Kuitenkin elän kuin munkki metsän keskellä tai vuoren huipulla. Miksi se, mitä toinen tekee mielellään ja vapaaehtoisesti, on toiselle silkkaa piinaa? Jos molemmat kuitenkin mielletään jotakuinkin saman henkisen tien kulkijoiksi?

Vieras

Re: "Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

ViestiKirjoittaja Vieras » 12 Elo 2015 08:18

MarkoH kirjoitti:...tulla jonkinlaiseen tyydyttävään tulokseen, mutta sen vaikutus vaimenee nopeasti ja jos yritän vaan toistaa samaa ajatuskulkua päätyäkseni samaan tulokseen uudelleen, se ei vaan toimi.


Ei toimi, ei. Koska se on asian ymmärtämistä järjen kautta, ei oman kokemuksen kautta.

Kysytään asiaa toisinpäin. Miten näet seuraavat? Onko se toivottomuus mitä koet todellista vai epätodellista? Onko sillä lopulta väliä vai ei?

Tomi
Viestit: 362
Liittynyt: 11 Helmi 2013 19:20
Viesti:

Re: "Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

ViestiKirjoittaja Tomi » 12 Elo 2015 10:33

MarkoH kirjoitti:Lähinnä tarkoitini tuolla lauseellani "mutta kohta ollaan taas siellä mistä aloitettiinkin", että voin pyöritellä kaikenlaista mielessäni, ja tulla jonkinlaiseen tyydyttävään tulokseen, mutta sen vaikutus vaimenee nopeasti ja jos yritän vaan toistaa samaa ajatuskulkua päätyäkseni samaan tulokseen uudelleen, se ei vaan toimi. Toisella puolella on sitten pelkkä läsnäolo, tilanteen tiedostaminen, mutta aloitin tämän ketjun siitä näkemyksestä ettei sekään mitään onnea todella näyttäisi tuovan mukanaan. En ymmärrä ihmisiä jotka muuttavat erakoksi omasta halusta jonnekin asumaan ja meditoivat tai istuvat (tai joskus jopa ryyppäävät) päivät pitkät ja keittelevät riisiä pysyäkseen hengissä ja jatkaakseen. Ja heistä saatetaan sanoa että he ovat "oivaltaneet". Mitä he ovat oivaltaneet sellaista mitä minä en? Ehkä minulta vaan puuttuu sisältöä elämästä. Kuitenkin elän kuin munkki metsän keskellä tai vuoren huipulla. Miksi se, mitä toinen tekee mielellään ja vapaaehtoisesti, on toiselle silkkaa piinaa? Jos molemmat kuitenkin mielletään jotakuinkin saman henkisen tien kulkijoiksi?


Ajattelisin että ihan itse teet elämäsäsi piinaa, se munkki on lopettanut sen tekemisen. Luulisi että sitä "piinaa" tarkkailemalla, siihen menemällä syvästi ja se ymmärtämällä löytyy se mikä pitää sitä yllä. Koitatko jotenkin työntää kokemustasi pois? Haluaisitko ehkä jonkun toisen elämän? Koska siellä on kärsimystä niin siellä on aivan varmasti noita molempia vielä, mutta ehkä hetkessä olemiseltasi et niitä huomaa.

MarkoH
Viestit: 900
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: "Ei mitään saavutettavaa": Meditaatio ja masennus

ViestiKirjoittaja MarkoH » 12 Elo 2015 14:13

Vieras kirjoitti:Kysytään asiaa toisinpäin. Miten näet seuraavat? Onko se toivottomuus mitä koet todellista vai epätodellista? Onko sillä lopulta väliä vai ei?

Jos tuo olisi koukku, ja minä olisin kala, sanoisin että koukustasi puuttuu mato. Ei maistu enää. Minun pitää löytää parempi tie lähestyä asiaa/elämää, sellainen joka ei perustu ajatteluun, koska noiden pohdintojen loputon hyödyttömyys on taas käynyt selväksi. Mutta kiitos ajatuksistasi tähän asti. Olemme kuvailleet madon, nyt käymme sen kimppuun.


Palaa sivulle “Kahvila”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa