Empatia

Yleinen keskustelualue ja olohuone henkisille etsijöille.
Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Empatia

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 25 Heinä 2015 16:12

Empatia-sanan perusmerkitys viittaa myötätuntoiseen eläytymiseen[1]. Psykologit ovat sittemmin laajentaneet empatia-sanan merkitystä siten, että sillä voidaan tarkoittaa emotionaalisen reagoinnin lisäksi myös kognitiivista roolinottoprosessia eli tietoista rationaalista yritystä asettua toisen asemaan[2]. Empaattinen ihminen samastuu siis herkästi toisen ihmisen tunnereaktioihin ja pyrkii ymmärtämään toisen ihmisen käytöstä, näkökulmaa ja tunnereaktioita.

Empatialla viitataan myös empaattiseen käyttäytymiseen, joka voi olla esimerkiksi empaattista ilmehtimistä ja pyrkimystä kuunnella ja auttaa muita ihmisiä sekä suhtautua heihin arvostavasti tai muulla tavalla myönteisesti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Empatia

Mieli siis yrittää samaistua toisten ihmisten kärsimykseen? Onko tämä edes mahdollista? Onko se tunnetila samanlainen vai onko se vain mielikuva siitä?

Sitten tietysti toisten ihmisten iloon samaistuminen, tämä on luultavasti helpompaa. Vai onko sekin vain mielikuva siitä mitä toinen ihminen kokee, tai mahdollisesti mitä itse haluaisi kokea?

Miksi empatia olisi huono asia? Parhaimmillaan empatia saattaisi auttaa ymmärtämään toisen ihmisen kokemuksia, huonoimmillaan se aiheuttaa jatkuvaa ahdistumista ja lisää kärsimystä samaistumalla näihin ikäviin asioihin.

Eka haku pökkäsi kaljupään kertomaan asian:
phpBB [media]

jee
Viestit: 146
Liittynyt: 13 Maalis 2014 21:43
Viesti:

Re: Empatia

ViestiKirjoittaja jee » 25 Heinä 2015 20:49

Dharmis42 kirjoitti:Empatialla viitataan myös empaattiseen käyttäytymiseen, joka voi olla esimerkiksi empaattista ilmehtimistä ja pyrkimystä kuunnella ja auttaa muita ihmisiä sekä suhtautua heihin arvostavasti tai muulla tavalla myönteisesti.
Olen varsin empaattinen ihminen (tiettyyn rajaan asti) ja voin sujuvasti jutella kenen kanssa tahansa. Jaettu kärsimys on kaksinkertainen ilo. Toisen kärsimys vähenee kun saa kerrotuksi ja toinen saattaa ottaa opiksi että välttyisi samalta.

Avatar
tommi
Viestit: 639
Liittynyt: 09 Helmi 2013 22:10
titteli: über geek
Viesti:

Re: Empatia

ViestiKirjoittaja tommi » 02 Elo 2015 20:32

Dharmis42 kirjoitti:Mieli siis yrittää samaistua toisten ihmisten kärsimykseen? Onko tämä edes mahdollista? Onko se tunnetila samanlainen vai onko se vain mielikuva siitä?

Sitten tietysti toisten ihmisten iloon samaistuminen, tämä on luultavasti helpompaa. Vai onko sekin vain mielikuva siitä mitä toinen ihminen kokee, tai mahdollisesti mitä itse haluaisi kokea?

Miksi empatia olisi huono asia? Parhaimmillaan empatia saattaisi auttaa ymmärtämään toisen ihmisen kokemuksia, huonoimmillaan se aiheuttaa jatkuvaa ahdistumista ja lisää kärsimystä samaistumalla näihin ikäviin asioihin.

Tuo Matthieu Ricardin vertaus, että empatia on kuin pumppu, oli mielenkiintoinen. Empatia sellaisenaan on siis kuin vesipumppu joka on käynnissä ilman että se on kytketty vesijohtoon. Tällöin pumppu kuumenee ja tuhoutuu. Toimiakseen se vaatii sen veden jota voi pumpata, ja tässä tapauksessa rakkaus ja myötätunto ovat sitä vettä.

Tässä ehkä hieman toisenlainen tulkinta, joka juuri nyt välähti mieleen: Se, että onko mahdollista samaistua toisen tunnetiloihin ei ole oleellinen kysymys, sillä tämä samaistuminen on jonkinlainen ihmiseen sisäänrakennettu mekanismi, joka on kaiken aikaa aktiivinen eikä sitä voi pysäyttää. Kysymys pitäisikin esittää muodossa: Onko mahdollista olla samaistumatta toisten tunteisiin? Jos empatian voisi vain kytkeä pois päältä, niin monelta ongelmalta voisi välttyä, mutta jos tämä ei ole mahdollista, niin ainoa vaihtoehto on kehittää myötätuntoa, jotta tämä empatiapumppu ei tuhoudu.

Tomi
Viestit: 361
Liittynyt: 11 Helmi 2013 19:20
Viesti:

Re: Empatia

ViestiKirjoittaja Tomi » 03 Elo 2015 16:40

tommi kirjoitti:Tuo Matthieu Ricardin vertaus, että empatia on kuin pumppu, oli mielenkiintoinen. Empatia sellaisenaan on siis kuin vesipumppu joka on käynnissä ilman että se on kytketty vesijohtoon. Tällöin pumppu kuumenee ja tuhoutuu. Toimiakseen se vaatii sen veden jota voi pumpata, ja tässä tapauksessa rakkaus ja myötätunto ovat sitä vettä.

Tässä ehkä hieman toisenlainen tulkinta, joka juuri nyt välähti mieleen: Se, että onko mahdollista samaistua toisen tunnetiloihin ei ole oleellinen kysymys, sillä tämä samaistuminen on jonkinlainen ihmiseen sisäänrakennettu mekanismi, joka on kaiken aikaa aktiivinen eikä sitä voi pysäyttää. Kysymys pitäisikin esittää muodossa: Onko mahdollista olla samaistumatta toisten tunteisiin? Jos empatian voisi vain kytkeä pois päältä, niin monelta ongelmalta voisi välttyä, mutta jos tämä ei ole mahdollista, niin ainoa vaihtoehto on kehittää myötätuntoa, jotta tämä empatiapumppu ei tuhoudu.


Ihmisen tunteet ovat kovin kontekstualisidonnaisia ja kehystämiselle alttiita. Perinteinen tapa kytkeä empatia pois päältä on toisen epäinhimillistäminen kuuluvaksi johonkin muuhun ryhmään kuin ihmiset. Jos ei kykene näkemään toista saman ontologisen lajin edustajana niin empatiavasteet ovat vaimeampia. Propaganda on pyrkinyt tuottamaan tuota efektiä ammoisista ajoista kuvaamalla vastustajan petoina tai loiseläiminä jotka pyrkivät tuhoamaan ihmisten elämänehdot. Jotkut ihmiset jotka eivät kyke hahmottamaan omaa itseä ja toisia erillisinä olentoina ovat myös kykenemättömiä empatiaan. Heillä voi olla kuitenkin kyky tunnistaa toisen tunteita ja nämä voivat tarttua, mutta ei kykyä samaistua toisen olotilaan itsestä erillisenä olentona. Noin ainakin vakavammissa persoonallisuushäiriöissä ja varsinkin psykoottisissa tiloissa.

Myötätunto ei kai ole samalla tavalla kuluttavaa kuin toisten tunteiden kokeminen.

Myötätunto ja empatia auttaa irrottautumaan myös omasta itsekeskeisestä kokemuksesta jonka suurin osa ihmisistä pitää myönteisenä. Korostunut minäkokemukseen liittyy jotain tuskallista.

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Empatia

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 04 Elo 2015 14:56

Tomi kirjoitti:Ihmisen tunteet ovat kovin kontekstualisidonnaisia ja kehystämiselle alttiita. Perinteinen tapa kytkeä empatia pois päältä on toisen epäinhimillistäminen kuuluvaksi johonkin muuhun ryhmään kuin ihmiset. Jos ei kykene näkemään toista saman ontologisen lajin edustajana niin empatiavasteet ovat vaimeampia. Propaganda on pyrkinyt tuottamaan tuota efektiä ammoisista ajoista kuvaamalla vastustajan petoina tai loiseläiminä jotka pyrkivät tuhoamaan ihmisten elämänehdot.
Tämä ilmiöhän monesti tapahtuu myös uutisoinnissa, pahantekijöistä luodaan kuvaa jotenkin hirviömäisinä tai epäinhimillisinä olentoina. Tai sitten pahantekijä esitetään sellaisena ihmisenä, jolta jotenkin puuttuu sellaiset ominaisuudet, joita yleensä haluaisimme liittää ihmisyyteen tai itseemme. Tietysti tähän on selkeä syykin, olisi äärimmäisen vaikeaa tuntea empatiaa pahantekijää kohtaan.

Uskoisin, että myös kokemuksilla on paljon vaikutusta empatiakykyyn. Tietyllä tavalla voisi ajatella, että jos ihminen sanoo tietävänsä miltä toisesta tuntuu niin siihen ikäänkuin tarvittaisiin jonkinlainen kokemuspohja. Esim. kaikki eivät välttämättä ole sairastaneet syöpää, mutta jonkinlainen kokemus sairastumisesta on kaikilla.

Tai sitten empatiakyvyn vahvuuden määrittelee se, että näkee kohdehenkilössä samanlaisia ominaisuuksia kuin itsellä? Empatiakyky on siis kovin valikoiva, näinkin voisi sanoa.

Tässä on varmaan se myötätunnon ja empatian ero, myötätunnon voi kohdistaa myös itseensä.

Avatar
tommi
Viestit: 639
Liittynyt: 09 Helmi 2013 22:10
titteli: über geek
Viesti:

Re: Empatia

ViestiKirjoittaja tommi » 06 Elo 2015 20:38

Tomi kirjoitti:Jotkut ihmiset jotka eivät kyke hahmottamaan omaa itseä ja toisia erillisinä olentoina ovat myös kykenemättömiä empatiaan. Heillä voi olla kuitenkin kyky tunnistaa toisen tunteita ja nämä voivat tarttua, mutta ei kykyä samaistua toisen olotilaan itsestä erillisenä olentona. Noin ainakin vakavammissa persoonallisuushäiriöissä ja varsinkin psykoottisissa tiloissa.

Muistelen lukeneeni jostain tämän tyyppisen lauseen: "Älä tee muille kuten toivoisit itsellesi tehtävän, sillä heidän mieltymyksensä voivat poiketa omistasi". Jos siis pystyy tunnistamaan toisten tunteita ja vaikka samaistumaan toisiin, niin seuraako tästä kuitenkaan välttämättä se, että suhtautuu toisiin myönteisesti? Taitavan huijarin täytyy pystyä samaistumaan toisiin ihmisiin, jotta pystyy huijaamaan heitä.

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Empatia

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 22 Elo 2015 02:44

tommi kirjoitti:Muistelen lukeneeni jostain tämän tyyppisen lauseen: "Älä tee muille kuten toivoisit itsellesi tehtävän, sillä heidän mieltymyksensä voivat poiketa omistasi". Jos siis pystyy tunnistamaan toisten tunteita ja vaikka samaistumaan toisiin, niin seuraako tästä kuitenkaan välttämättä se, että suhtautuu toisiin myönteisesti? Taitavan huijarin täytyy pystyä samaistumaan toisiin ihmisiin, jotta pystyy huijaamaan heitä.
Ei tuokaan näkemys ole mikään itseisarvo. Jatkuva epävarmuus muiden ihmisten motiiveista. Ikäänkuin huijari omistaisi jonkinlaisen tiedon, jota itse ei voisi aistia? Mistä tämä johtuu?

Avatar
tommi
Viestit: 639
Liittynyt: 09 Helmi 2013 22:10
titteli: über geek
Viesti:

Re: Empatia

ViestiKirjoittaja tommi » 24 Elo 2015 20:40

Dharmis42 kirjoitti:
tommi kirjoitti:Muistelen lukeneeni jostain tämän tyyppisen lauseen: "Älä tee muille kuten toivoisit itsellesi tehtävän, sillä heidän mieltymyksensä voivat poiketa omistasi". Jos siis pystyy tunnistamaan toisten tunteita ja vaikka samaistumaan toisiin, niin seuraako tästä kuitenkaan välttämättä se, että suhtautuu toisiin myönteisesti? Taitavan huijarin täytyy pystyä samaistumaan toisiin ihmisiin, jotta pystyy huijaamaan heitä.
Ei tuokaan näkemys ole mikään itseisarvo. Jatkuva epävarmuus muiden ihmisten motiiveista.

Milloin sitä ei olisi epävarmuutta muiden ihmisten motiiveista?

Jotkut sanovat, että kun on tarpeeksi valaistunut, niin pystyy lukemaan muiden ajatuksia. Toiset sanovat, että tämä on pelkkää humpuukia.

Dharmis42 kirjoitti:Ikäänkuin huijari omistaisi jonkinlaisen tiedon, jota itse ei voisi aistia? Mistä tämä johtuu?

Huijarit eivät pysty huijaamaan kaikkia. Ainoastaan niitä tyhmempiä yksilöitä. Huijarin on ilmeisesti vaikea huijata toista huijaria, noin esimerkiksi.

Shakkia on vaikea pelata, jos ei tiedä missä kohtaa lautaa nappulat ovat. Shakkimestari voi pelata sokkona, mutta vain jos hänellä on päässä kuva pelilaudasta. Jos laitetaan keskelle shakkipeliä jota on jo muutaman siirron verran pelattu, eikä kerrota missä nappulat ovat, niin mestarinkin on mahdotonta hallita peliä. Toisaalta tumpelo ei pysty voittamaan pelissä vaikka näkisi pelilaudan koko ajan edessään.

Ihmisiä pelattaessa täytyy myös tietää missä nappulat ovat, tai pelistä ei tule mitään. Jotkut pelaavat huijatakseen muita, toisilla on muita tavoitteita. Pelaamisen päämäärät ja pelitaidot eivät välttämättä ole missään suhteessa toisiinsa.

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Empatia

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 25 Elo 2015 15:07

tommi kirjoitti:Milloin sitä ei olisi epävarmuutta muiden ihmisten motiiveista?
Ehkä silloin kun luottaa johonkin ihmiseen. Tietysti tämä on hankalaa jos lähtökohtaisesti on epävarma kaikkia kohtaan. En toki sano, että olisi kovin fiksua luottaa kaikkiin ihmisiin.

Joten se luottamus syntyy kun ei ole epävarmuutta toisen ihmisen motiiveista. Jos on mahdollista tunnistaa oman mielensä motiivit niin on todennäköistä, että tunnistaa nämä motiivit myös muissa ihmisissä. Tämä on suhteellisen loogista, eikö?

Se ongelmallisuus tulee siitä, että takertumisen ja poistyöntämisen tunnistaminen on todella vaikeaa. Esim. vaikka on hyvinkin helppoa ymmärtää, että kaikilla on tunnetila nimeltä pelko, niin on hyvin vaikea tunnistaa, että millä tavalla se assosioituu toisen ihmisen mielessä. Takertuminen ohjaa kohti tiettyjä asioita, mutta jokaisella nämä asiat voivat olla täysin erilaisia vaikka se motivaattori taustalla on sama tunnetila. Aiheuttaa hämmennystä ja epätietoisuutta siis.

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Empatia

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 12 Syys 2015 00:36

Mielenkiintoista on, että monesti sitä ajattelee, että näin minä tekisin tuossa tilanteessa tai olisin tehnyt. Sellainenkin empatia on aikalailla näiden omien mielikuvien ja kokemusten varassa. Miten todellista se on?


Palaa sivulle “Kahvila”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ahrefs [Bot] ja 1 vierailija