Bhagavad-Gita

Keskustelua romaaneista, tietokirjoista, lehtiartikkeleista ja muusta lukemistosta.
Jonne

Bhagavad-Gita

ViestiKirjoittaja Jonne » 22 Kesä 2013 22:28

Kuva

Ukun tahattomasta aloitteesta aloitan Bhagavad-Gitan juttujen käsittelyn. Kannattaa lukea (useaan kertaan) jos ei tätä ole vielä (useaan kertaan) lukenut: Bhagavad-Gita
Joissain kommentaareissa voi olla ihan hyviä juttuja, jotkut ovat tuon uskonnon ja erään vanhan intialaisen munkin propagandaa. Miellyttävää siinä on se että hän itse sanoi kirjallisuutensa olevan propagandaa :D Useimmissa säkeissä on suurta filosofiaa, kaikki kuuluisat kääntäjät ovat kääntäneet ne jotakuinkin juuri kuten tässä.

yadā bhūta-prthag-bhāvam
eka-stham anupaśyati
tata eva ca vistāram
brahma sampadyate tadā


When a sensible man ceases to see different identities due to different material bodies and he sees how beings are expanded everywhere, he attains to the Brahman conception.


Tää säe osui ensimmäisenä silmään, se on kirjassa pari säettä aikaisemmin kuin tuonne Ukun hinduiluun lainaamani säe.
Brahman-käsitteestä ja brahmanin ymmärtämisestä laitan seuraavan. Ehkä kohta tai sitten menen nukkumaan ensin.

Mun mielestä kehon ja vaatteiden perusteella tapahtuva identiteetin muodostus (ego, "ajattelen olevani jotakin") ei ole älykästä enkä siksi halua pukeutua mihinkään rooliin tässä elämässä.

Jonne

Re: Bhagavad-Gita

ViestiKirjoittaja Jonne » 23 Kesä 2013 10:34

BG 14.3 kirjoitti:mama yonir mahad brahma
tasmin garbham dadhāmy aham
sambhavah sarva-bhūtānām
tato bhavati bhārata

The total material substance, called Brahman, is the source of birth, and it is that Brahman that I impregnate, making possible the births of all living beings, O son of Bharata.


Brahman on kokonaisuus. Ihminen voi käsittää olevansa osa sitä ja siten ymmärtää että oma ego ei ole se tärkein tai ainoa juttu.

BG 14.27 kirjoitti:brahmano hi pratisthāham
amrtasyāvyayasya ca
śāśvatasya ca dharmasya
sukhasyaikāntikasya ca

And I am the basis of the impersonal Brahman, which is immortal, imperishable and eternal and is the constitutional position of ultimate happiness.


Brahman eli kaikkeus on hyvä perusta onnellisuudelle. Siitä ei löydy mitään irrotettavia osia jotka yksinään voisivat tuottaa onnea. Voi toki ajatella että jokin yksittäinen asia on jotenkin jotakin mutta sellainen onni on kovin huterissa kantimissa.

Jonne

Re: Bhagavad-Gita

ViestiKirjoittaja Jonne » 23 Kesä 2013 11:15

Sattva-guna, rajo-guna ja tamo-guna. Totuus/hyvyys, intohimo/kiihko ja pimeys/välinpitämättömyys.

BG 18.20: That knowledge by which one undivided spiritual nature is seen in all living entities, though they are divided into innumerable forms, you should understand to be in the mode of goodness.

BG 18.21: That knowledge by which one sees that in every different body there is a different type of living entity you should understand to be in the mode of passion.

BG 18.22: And that knowledge by which one is attached to one kind of work as the all in all, without knowledge of the truth, and which is very meager, is said to be in the mode of darkness.


Idea jaottelussa on se että totuuteen tulisi pyrkiä ja pysyä sillä tiellä. On parempi nähdä kaikki elämä yhdenvertaisena kuin lulla että ympärillä on ties mitä ajatusmörköjä ja -enkeleitä. Vintti pimeänä ei huomaa muita ollenkaan eikä muutenkaan tajua mistään mitään paitsi ehkä juuri siitä mitä on sillä hetkellä itse tekemässä.

BG 18.23: That action which is regulated and which is performed without attachment, without love or hatred, and without desire for fruitive results is said to be in the mode of goodness.

BG 18.24: But action performed with great effort by one seeking to gratify his desires, and enacted from a sense of false ego, is called action in the mode of passion.

BG 18.25: That action performed in illusion, in disregard of scriptural injunctions, and without concern for future bondage or for violence or distress caused to others is said to be in the mode of ignorance.


Säännöllisesti syöminen tai töissä käyminen tms. johonkin tietoon perustuen on parempi kuin kiihkeä ponnistelu kohti omanaan pitämää maalia tai sääntöjen vastainen toiminta jossa ei välitetä mistään.

BG 18.26: One who performs his duty without association with the modes of material nature, without false ego, with great determination and enthusiasm, and without wavering in success or failure is said to be a worker in the mode of goodness.

BG 18.27: The worker who is attached to work and the fruits of work, desiring to enjoy those fruits, and who is greedy, always envious, impure, and moved by joy and sorrow, is said to be in the mode of passion.

BG 18.28: The worker who is always engaged in work against the injunctions of the scripture, who is materialistic, obstinate, cheating and expert in insulting others, and who is lazy, always morose and procrastinating is said to be a worker in the mode of ignorance.


Kolmen tyyppisiä työntekijöitä. Kolmen luonnonlaadun avulla voi hieman tarkkailla itseään ja huomata jos toimii alemmissa laaduissa.

Jonne

Re: Bhagavad-Gita

ViestiKirjoittaja Jonne » 23 Kesä 2013 11:16

Minkätyyppistä onnea koet? Olisiko pienellä ponnistelulla ja itsensä haastamisella mahdollista saavuttaa parempi elämä?

BG 18.37: That which in the beginning may be just like poison but at the end is just like nectar and which awakens one to self-realization is said to be happiness in the mode of goodness.

BG 18.38: That happiness which is derived from contact of the senses with their objects and which appears like nectar at first but poison at the end is said to be of the nature of passion.

BG 18.39: And that happiness which is blind to self-realization, which is delusion from beginning to end and which arises from sleep, laziness and illusion is said to be of the nature of ignorance.


Uhraus jonkin saavuttamiseksi tuottaa onnea ehkä jopa koko elämäksi.

Impulsiivinen ostos jäätelökioskilla ei juurikaan tuota onnea ja kun jäätelö loppuu sitä pitäisi saada lisää jotta onnen kokeminen jatkuisi. Se on mahdotonta (syödä kokoajan jäätelöä tms.) joten tulee suru puseroon.

"Onneksi mun ei tartte herätä" ja "en mä jaksa, älä häiritse" -tyyppinen onni on ihan pimeää. Itselleni näistä tyypeistä tulee jotenkin mieleen se että he eivät haluaisi olla tajuissaan tai ylipäätään elossa. Kommunikointi on aika heikkoa ja he viihtyvät television ääressä tms. Televisiossahan ei sinällään ole mitään vikaa mutta tapa jolla jotkut sammuvat sen eteen tai aika jonka turhien ohjelmien parissa viettää ei ole mitenkään elämää arvostavaa.

Jonne

Re: Bhagavad-Gita

ViestiKirjoittaja Jonne » 23 Kesä 2013 11:29

BG 3.5 kirjoitti:na hi kaścit ksanam api
jātu tisthaty akarma-krt
kāryate hy avaśah karma
sarvah prakrti-jair gunaih

Everyone is forced to act helplessly according to the qualities he has acquired from the modes of material nature; therefore no one can refrain from doing something, not even for a moment.


Toimimme jotenkin jatkuvasti. Ihmisinä olemme saaneet kehittyneen älykkyyden joten voimme miettiä sitä miten toimimme ja miten meidän tulisi toimia kokonaisuuden kannalta. Jotkut ihmiset eivät sitä tee, heidän sanotaan olevan suurimmaksi osaksi välinpitämättömyyden tai pimeyden laadun vallassa. Joku toinen voi koittaa heitä valaista.

Jonne

Re: Bhagavad-Gita

ViestiKirjoittaja Jonne » 23 Kesä 2013 11:38

Tällainen säe oli vielä toiminnasta:

tatraivam sati kartāram
ātmānam kevalam tu yah
paśyaty akrta-buddhitvān
na sa paśyati durmatih

Therefore one who thinks himself the only doer, not considering the five factors, is certainly not very intelligent and cannot see things as they are.


Ja tässä on nuo viisi tekijää jotka tulisi huomata:

adhisthānam tathā kartā
karanam ca prthag-vidham
vividhāś ca prthak cestā
daivam caivātra pañcamam

The place of action [the body], the performer, the various senses, the many different kinds of endeavor, and ultimately the Supersoul — these are the five factors of action.


Supersoulin voi ajatella olevan kollektiivinen tietoisuus. Ei ole kovin älykästä pitää itseään kaikkena kaikessa. Esim. ruoanlaitto sisältää kokin lisäksi hellan, kattilan, kauhan, ainekset, kaupan, ihmiset joilta kuulit reseptin jne.

Jonne

Re: Bhagavad-Gita

ViestiKirjoittaja Jonne » 24 Kesä 2013 08:05

Muistelin että Bhagavad-Gitassa olisi ollut enemmän sisältöä, siinä on 700 säettä. Ehkä pari säettä kirjan alusta vielä päätyy tähän foorumille ja koitan omalta osaltani tulkita niitä nykyelämän valossa.

Jonne

Re: Bhagavad-Gita

ViestiKirjoittaja Jonne » 24 Kesä 2013 15:26

BG 3.6 kirjoitti:karmendriyāni samyamya
ya āste manasā smaran
indriyārthān vimūdhātmā
mithyācārah sa ucyate

One who restrains the senses of action but whose mind dwells on sense objects certainly deludes himself and is called a pretender.


Niin että mitäs siellä kaavussa hillutaan kun on vaikka mitä muutakin tekemistä? Kyllä istua voi illalla tai aamulla kotonakin :D No kyllä jotkut varmaan on ihan vilpittömästi munkkeja.

Toinen saman sarjan säe:

B.G 3.33 kirjoitti:sadrśam cestate svasyāh
prakrter jñānavān api
prakrtim yānti bhūtāni
nigrahah kim karisyati

Even a man of knowledge acts according to his own nature, for everyone follows the nature he has acquired from the three modes. What can repression accomplish?


Itsensä tukahduttamisella ei minunkaan mielestäni saavuta mitään.

Jonne

Re: Bhagavad-Gita

ViestiKirjoittaja Jonne » 24 Kesä 2013 16:01

Tässä on selvennystä luonnonlaatuihin jotka esiintyvät aikaisemmin lainaamissani säkeissä.

B.G 14.5 Material nature consists of three modes — goodness, passion and ignorance. When the eternal living entity comes in contact with nature, O mighty-armed Arjuna, he becomes conditioned by these modes.

BG 14.6: O sinless one, the mode of goodness, being purer than the others, is illuminating, and it frees one from all sinful reactions. Those situated in that mode become conditioned by a sense of happiness and knowledge.

BG 14.7: The mode of passion is born of unlimited desires and longings, O son of Kuntī, and because of this the embodied living entity is bound to material fruitive actions.

BG 14.8: O son of Bharata, know that the mode of darkness, born of ignorance, is the delusion of all embodied living entities. The results of this mode are madness, indolence and sleep, which bind the conditioned soul.

BG 14.9: O son of Bharata, the mode of goodness conditions one to happiness; passion conditions one to fruitive action; and ignorance, covering one's knowledge, binds one to madness.

BG 14.10: Sometimes the mode of goodness becomes prominent, defeating the modes of passion and ignorance, O son of Bharata. Sometimes the mode of passion defeats goodness and ignorance, and at other times ignorance defeats goodness and passion. In this way there is always competition for supremacy.

BG 14.11: The manifestations of the mode of goodness can be experienced when all the gates of the body are illuminated by knowledge.

BG 14.12: O chief of the Bhāratas, when there is an increase in the mode of passion the symptoms of great attachment, fruitive activity, intense endeavor, and uncontrollable desire and hankering develop.

BG 14.13: When there is an increase in the mode of ignorance, O son of Kuru, darkness, inertia, madness and illusion are manifested.


BG 14.17: From the mode of goodness, real knowledge develops; from the mode of passion, greed develops; and from the mode of ignorance develop foolishness, madness and illusion.

Jonne

Re: Bhagavad-Gita

ViestiKirjoittaja Jonne » 24 Kesä 2013 16:05

Jälleensyntymästä:

BG 15.8: The living entity in the material world carries his different conceptions of life from one body to another as the air carries aromas. Thus he takes one kind of body and again quits it to take another.

BG 15.9: The living entity, thus taking another gross body, obtains a certain type of ear, eye, tongue, nose and sense of touch, which are grouped about the mind. He thus enjoys a particular set of sense objects.

BG 15.10: The foolish cannot understand how a living entity can quit his body, nor can they understand what sort of body he enjoys under the spell of the modes of nature. But one whose eyes are trained in knowledge can see all this.

BG 15.11: The endeavoring transcendentalists, who are situated in self-realization, can see all this clearly. But those whose minds are not developed and who are not situated in self-realization cannot see what is taking place, though they may try to.


Palaa sivulle “Kirjasto”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ahrefs [Bot] ja 1 vierailija