The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

Keskustelua buddhalaisuudesta.
...
Viestit: 1141
Liittynyt: 09 Helmi 2013 12:25
Viesti:

Re: The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

ViestiKirjoittaja ... » 17 Heinä 2013 01:48

Oskari kirjoitti:noo, pääsääntöisesti koko maailma syö lisää lihaa sitä mukaa kuin elintaso sallii. En oikein tiedä vakuuttuisinko tuumisin tästä eettisyydestä joka ei sitten erityisemmin heijastu ihmisten kohteluun eikä kuulemma oikein eläintenkohteluunkaan. Tai ehkä se sitten heijastuu... en tiedä.


Onko sinulla mitään väitteesi tueksi? Mielestäni on hieman lapsellista poimia sieltä täältä tapauksia lasten hyväksikäytöstä, kun niistä ei voi edes osoittaa, että se johtuisi suoranaisesti esimerkiksi Rig-vedan opista, kun taas päinvaistasesta voidaan ottaa esimerkkejä. Se on sama kuin koittaisi todistaa X:llä Y:tä vääräksi. Pelkästään länsimaissa eri uskonnollisten ryhmien kohdalla, esimerkiksi buddhlaiset ja vaishanvat lienevät sitä kasvisyöjien kärkeä.

Intia on jossain määrin samoilla linjoilla Kiinan kanssa, mutta ensimmäisessä lihan kulutus on silti vähäisempää kuin rakkaassa naapurissa. Sielläkin tosin buddhalaisuus on pitänyt kasvissyöjien määrän korkealla, kuten myös Taiwanissa, länsimaihin nähden. Tiibetissäkin on karuilla ylängöillä ollut vähän väliä munkkeja ja lamoja, jotka ovat jättäneet vaikeista olosuhteista huolimatta lihan pois ruokavaliosta. Hyvänä esimerkkinä Chatral Rinpoche, Shabkar ja Patrul Rinpoche.

Buddhismi, Shaivismi, Vaishanavismi ja Jainalaisuus promotoivat erittäin ahkerasti kasvissyöntiä, joista kaksi jälkimmäistä on erittäin tiukkapipoisia sen suhteen.

Summa summarum: monella länkkärillä näyttäisi olevan pitkälti samaa mentaliteettia, jota oli 1800-luvun villi-ihmisten pariin lähetetyillä lähetyssaarnaajilla. Kiinassa barbaareja opetettiin oopiumkaupan saloihin, Afrikassa puimaan puuvillaa, koska siihen heidän järjenjuoksu soveltui parhaiten. Ja tietenkin käskyttämiseen. Kristus pelasti monia ihmisiä Taolaisuuden kahleista ja Oseaniassa hävyttömät naiset saivat rintaliivit, joiden merkitystä he eivät tyhmyyttään ymmärtäneet. Tämän päivän naisten vapauttamisen ideologia ei tunnu kovin paljon eroavan siitä.

Nykyään kaikki on paremmin. Naisia kunnioitetaan niinkin paljon länsimaissa, että heidän on pakko poseerata puolialastomina ulkomainoksissa, mitä pidetään erittäin loukkaavana suurimmassa osassa maailmaa. Perhearvot ovat niinkin hyvin kohdallaan, että yh-äitejä ja avioeroja on enemmän kuin koskaan ennen. Siten myös rikkinäisiä perheitä, jotka taas luovat huonoa pohjaa tulevaisuuden rakentamisella. Mutta mihin niitä tarvitaan, kun ne ovat vain primitiivisiä uskomuksia?

Oskari

Re: The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

ViestiKirjoittaja Oskari » 17 Heinä 2013 08:19

Raitanator kirjoitti:Onko sinulla mitään väitteesi tueksi? Mielestäni on hieman lapsellista poimia sieltä täältä tapauksia lasten hyväksikäytöstä, kun niistä ei voi edes osoittaa, että se johtuisi suoranaisesti esimerkiksi Rig-vedan opista, kun taas päinvaistasesta voidaan ottaa esimerkkejä. Se on sama kuin koittaisi todistaa X:llä Y:tä vääräksi. Pelkästään länsimaissa eri uskonnollisten ryhmien kohdalla, esimerkiksi buddhlaiset ja vaishanvat lienevät sitä kasvisyöjien kärkeä.


en tiedä missä määrin voidaan ihmisen käyttäytymistä voidaan "johtaa" ideologiasta. En siis väitä että nuo jutut johtuvat jostain opista vaan yhteiskunnan tilasta, jossa risteilee varmaan satoja erilaisia ideologioita. Mä elän siinä vaikutelmassa, että vasta tietylle tasolle noussut yhteiskunnan järjesteneisyys ja vauraus yhdessä demokratian kanssa luo laajamittaiset edellytykset oikeuksille ja niiden toteutumisen valvonnalle. Eläinten oikeuksien suhteen luin että Intiassa on varsin tiukat lainpykälät eläinten kohtelun suhteen eli ideologia todennäköisesti vaikuttaa tässä, mutta yhteiskunnan tilan takia harva on edes tietoinen että tällaista lakia on olemassakaan. Samoin ovat lasten oikeudet elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen vähän niin ja näin. Intian kasvissyönnin eettisyydestä puhuminen tuntuu tässä kontekstissa mittakaavavirheeltä. Tosin tietoni ovat toki puutteelliset.


Summa summarum: monella länkkärillä näyttäisi olevan pitkälti samaa mentaliteettia, jota oli 1800-luvun villi-ihmisten pariin lähetetyillä lähetyssaarnaajilla. Kiinassa barbaareja opetettiin oopiumkaupan saloihin, Afrikassa puimaan puuvillaa, koska siihen heidän järjenjuoksu soveltui parhaiten. Ja tietenkin käskyttämiseen. Kristus pelasti monia ihmisiä Taolaisuuden kahleista ja Oseaniassa hävyttömät naiset saivat rintaliivit, joiden merkitystä he eivät tyhmyyttään ymmärtäneet. Tämän päivän naisten vapauttamisen ideologia ei tunnu kovin paljon eroavan siitä.

Nykyään kaikki on paremmin. Naisia kunnioitetaan niinkin paljon länsimaissa, että heidän on pakko poseerata puolialastomina ulkomainoksissa, mitä pidetään erittäin loukkaavana suurimmassa osassa maailmaa. Perhearvot ovat niinkin hyvin kohdallaan, että yh-äitejä ja avioeroja on enemmän kuin koskaan ennen. Siten myös rikkinäisiä perheitä, jotka taas luovat huonoa pohjaa tulevaisuuden rakentamisella. Mutta mihin niitä tarvitaan, kun ne ovat vain primitiivisiä uskomuksia?


voitaishan ne ampua kaikki tai panna huntu päälle tms. :| EU:ssa on oltu niinkin törkeitä että ollaan näpäytetty Intiaa päätöslausumalla Intian kastijärjestelmästä. Mutta vakavammin; kaipa se vapauden hinta on kova. On oikeuksia, muttei niinkään velvollisuuksia. On jokseenkin lajityypillinen piirre, että ilman rajoitteita pyritään kohti välitöntä tarpeentyydytystä ja korkeampaa sosiaalista asemaa. Samalla tuhotaan vanhoja rakenteita ja siinä sivussa pallo alta. Toisaalta tämä kaikki synnyttää uusia aaltoja kulttuurissa jolloin haetaan erilaisia arvoja koska moni kokee ettei näin ole kuitenkaan hyvä. Yksi reaktio on suuntautua kohti vanhoja konservatiivisia arvoja tai vieraita kulttuureja.

Tomi
Viestit: 361
Liittynyt: 11 Helmi 2013 19:20
Viesti:

Re: The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

ViestiKirjoittaja Tomi » 17 Heinä 2013 15:18

Kirjoittelin tähän aika pitkän vastauksen aikoinaan, joka ilmeisesti katosi johonkin bittiavaruuteen. Hetken kesti ennen kuin rohkenin kirjoittaa saman sisällön uudestaan, mutta tässä mennään.

tommi kirjoitti:
Tomi kirjoitti:Osa hipeistä päätyi sitten Aasiaan meditoimaan aika nuorina ja se meditaatio oli just se juttu eikä näillä tyypeillä ollut aikaa opiskella mitään Buddhan opetuksia sen syvällisemmin. Paikalliset opettajat olivat vielä aika radikaaleja omassa ympäristössään ja olivat tiputtaneet melko lailal valmiiksi pois rituaaleista ja sen sellaisesta. Kun nämä hipit palasivat länteen niin meditaatio oli se juttu, joka haluttiin jakaa mahdollisimman monen kanssa. Varmaan se perus jenkin käsitys buddhalaisuudesta oli tuollainen aika onneton kuten varmaan nytkin ja jos sitä buddhalaisuutta oltaisiin kovasti painotettu niin aika tyhjillä saleilla oltaisiin menty.

Tämä kehityshän ei ollut välttämättä pelkästään niistä hipeistä kiinni, vaan buddhalaisuutta oli Aasiassa muokattu länsimaisempaan ja modernimpaan suuntaan, ja se mitä ne hipit vievät tuliaisina kotiin oli sitä modernisoitua buddhalaisuutta, mistä oli karsittu tiettyjä sen aikaiseen maailmankuvaan sopimattomia asioita.

Kirjassa puhuttiin Sri Lankassa vaikuttaneesta Anagarika Dharmapalasta, joka ensimmäisten joukossa korosti buddhalaisuuden tieteelliseen maailmankuvaan soveltuvia puolia. Hän oli sitä mieltä että buddhalaisuus oli päässyt aikojen kuluessa "pilaantumaan" ja puhtaaseen alkuperäiseen oppiin oli päässyt harhaoppisia epäpuhtauksia, jotka sitten piti karsia.


Uskonnollinen traditio tulkitsee jatkuvasti omia lähteitään uudestaan. Tuossa Chapmanin tekstissä oli vähän se ongelma että siinä otetaan "traditionaalinen buddhalaisuus" jotenkin vakiona (en muista miten paljon se suhteellistetaan), mutta historiallisesti on selvä että buddhalaisuus on käynyt monenlaisia kehityskausia, murroksia ja vallankumouksia lävitse noissa maissa jo aikaisemmin. Välillä on otettu vaikutteita toisesta ja välillä toisesta, joiden kautta oma traditio on tuotettu uudestaan relevantiksi silloiselle sukupolvelle.

Tuo modernisointiprosessi, josta kai yleensä käytetään termiä protestanttinen buddhalaisuus on yksi tälläinen uudelleentulkinta. Gombrich joka on kirjoittanut sosiaalihistorian Sri Lankan theravada -buddhalaisuudesta painottaa sitä että ne piirteet joita se korostaa ovat jo traditiossa läsnä eli suttissa. Aivan selvä että satojen vuosien aikana traditioon liittyi kaikenlaista joita on aika hankala perustella näillä lähteillä. Yhtä hyvin voidaan sanoa että buddhalaisuutta muokattiin enemmän bramiiniseen suuntaan buddhan jälkeen kun mukaan kun ritualistisia ja metafyysisiä elementtejä lisättiin ajan kanssa. Tämäkin on ongelma vain jos ajattelee että historiallinen buddhan viesti oli jotenkin merkityksellinen ylitse hänen jälkeensä tulleiden tulkitsijoiden ja filosofien. Theravadassa on helposti sisäänrakennettu tuollainen "alkuperäisyyden" ajatus.

Yleensä nuo uskonnolliset uudistajat korostavat nimenomaan paluuta "alkuperäiseen", en tiedä onko tämä puhtaasti protestanttinen piirre vai onko se keksitty jo muuallakin maailmassa. Veikkaisin kuitenkin jälkimmäistä. Selvä on että erilaisia pilaantumisen ja puhdistamisen kausia on ollut lukuisia jo aikaisemmin. Buddha on teksteissä aika tyly erilaisille taikauskon ja ritualismin muodoille ja silti nämä ovat maallikoiden keskuudessa aika yleisiä, koska mitään varsinaista kansanvalistuksellista painotusta sanghalla ei ole juuri ollut. Jostain lukenut myös että kolonialismi myös suuntasi sanghan toimintaa jonkinlaiseksi perinteitä ja rituaaleja vaalivaksi identiteetin ja turvan lähteeksi, joka ei välttämättä ollut sen rooli aikaisempina vuosisatoina.


Tomi kirjoitti:Tällöin voi puhua moraalistakin vähän eri tavalla kun lännessä (varsinkin jenkeissä) monilla tuntuu olevan taustalla joku kristinuskotrauma jonka vuoksi pidättyväisyys ja jotkit käytöksen standardit varsinkin seksuaalisuuden suhteen tuntuvat jotenkin hillittömän ahdistavilta.

Chapmanin yksi väite muuten oli että buddhalaisuudella ei ole länsimaissa moraalin kannalta mitään tarjottavaa, sillä länsimaiset moraalikäsitykset ovat paljon kehittyneempiä ja parempiä kuin perinteiset buddhalaiset. Jotkin muutkin ihan moraaliin liittymättömät vanhat buddhalaiset tekstit ovat myös selvää hölynpölyä.


Itse olen opiskellut yliopistolla aika paljon länkkärifilosofiaa. Aika lailla olisin sitä mieltä että moderni filosofia pyrkii pääsääntöisesti vastaamaan eri kysymykseen kuin buddha. Vastinpari läntisestä filosofiasta löytyy lähinnä sokraattisista kouluista (epikurolaisuus, stoalaisuus) jotka vastasivat siihen miten ihmisen tulisi elää elääkseen hyvin. Myöskin tämä yhdistettynä suoraan kokemuksellisuuteen teoreettisen analyysin sijaan on aika erilaista kuin läntinen lähestymistapa. Tämän vuoksi kiinnostus on lisääntynyt viimeaikoina aika paljon.

Jos puhe on sosiaalietiikasta tai poliittisesta ajattelusta niin silloin olen tuota samaa mieltä. Yhteiskunnallisesti monet maat olivat takapajuisia ja sangha on monin paikoin tehnyt epämääräisiä liittoja maallisen vallan kanssa.

Tomi kirjoitti:Myös Aasiassa on iso maallikkomeditaatio -liike, joka käsittää miljoonia ihmisiä. Sanghan ja maallikoiden suhde on aina vähän seilannut ja nyt mennään tähän suuntaan.

Tämä Aasian maallikkomeditaatio -liike on käsittääkseni syntynyt länsimaiden vaikutuksesta ja esimerkistä, kun ainakin protestanttisissa länsimaissa on ollut perinne että ihmiset ovat tasa-arvoisia ja demokraattisia, ja että tavallisten ihmisten tulee osallistua tärkeisiin asioihin.


Tuohon maailmanaikaan eivät myöskään munkit juuri meditoineet. Läntiset ihmiset korostavat ehkä turhan paljon meditaatiota buddhan opissa. Tuo maallikkomeditaatio liike on yksi protestanttisuuden vaikutuksista ja minusta se on hyvä asia. Itseäni ei kauheasti kiinnosta että söilöä sitä buddhalaisuuden tilaa, joka noissa maissa sattui olemaan ennen kolonialismia. Sitä miten paljon maallikot ovat kunakin vuosisatana tehneet meditaatioharjoitusta on vähän epäselvää.

Kirjassa puhuttiin hieman siitä miten symbolinen ja konkreettinen taso liittyvät buddhalaisuudessa toisiinsa. Kirjassa oltiin sitä mieltä että helvettien näkeminen tässä hetkessä läsnäolevina mielentiloina oli Chögyam Trungpan oma keksintö, mistä asiasta oli hieman keskustelua eräässä toisessa ketjussa. Toinen mistä oli aiemmin puhetta oli että buddhalaisuudessa jotenkin symbolinen ja konkreettinen yhdistyvät jollain tavalla jota ei voi länsimaalaisittain ymmärtää. Esim. joissain tiibetiläisissä rituaaleissa tarjotaan lahjoja hengille, ja siinä uskotaan että oikeasti ollaan tekemisissä joidenkin henkien kanssa, mutta samalla siinä on mukana jonkinlainen mielentiloihin liittyvä symbolinen taso.

Itselle tuli mieleen että länsimaisessakin kulttuurissa on joitain asioita jotka ovat oikeasti olemassa, mutta jotka ovat myös symboleita, esim. on sanonta "norsun muisti", tai tottelevaiset ihmiset ovat "lampaita". Norsuja ja lampaita on oikeasti olemassa, mutta näissä sanonnoissa ja mielikuvissa ei ole oikeasti kyse näistä kyseisistä eläimistä, vaan jonkinlaisesta symbolisesta tasosta joka on lähemmin tekemisissä psykologian kanssa. Sitten on myös yksisarvisia ja lohikäärmeitä, joilla on myös symbolisia merkityksiä, mutta joita ei ole oikeasti olemassa. Tältä kannalta katsoen tuo aasialainen tapa nähdä asioita ei välttämättä ole mitenkään vieras.


Vastaava esimerkki on erottelu sen kanssa että Jumala on luonut maailman, mutta samalla maailma on syntynyt mekaanisen prosessin kautta miljardien vuosien aikana.

Aika hankalaksi tiede on tehnyt noiden perinteisten uskomusten olemassaolon ja usein halutaan jotenkin pelastaa. Samalla voidaan jotenkin valkopestä ne aika lailla uskonnolliset elementit pois, joille osa länkkäreistä on pahasti allergisia ja psykologisoida koko oppi. Rahvas on epäilemättä uskonut rituaaleihin ja symboleihin melko kirjaimellisesti ja uskonnollinen eliitti tulkinnut ne symbolisesti, mutta samalla uskonut myös että tämän symbolisen tason lisäksi myös konkreettinen taso on olemassa eli eivät ole redusoineet näitä rituaaleja ja käsityksiä pelkäksi symboliikaksi.

Juutalaiset tekivät aika nopeasti saman omien kirjoitusten kanssa ja uskonnollinen eliitti luki aika nopeasti aivan eri asioita teksteistä kuin niissä jotenki kirjaimellisesti luki. Raamatun kanssa tällä on pitkät perinteet.

..

Itseäni kiinnostaa lähinnä buddhalaisuus joka koherentti ja toimiva. Kulttuurimatkailu ei niinkään muuta kuin ihan eksotiiikkamielessä.

Thanissaron mkirjoitus buddhalaisesta romantiikasta (se aatteellinen suuntaus):

http://www.accesstoinsight.org/lib/auth ... icism.html

...
Viestit: 1141
Liittynyt: 09 Helmi 2013 12:25
Viesti:

Re: The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

ViestiKirjoittaja ... » 17 Heinä 2013 17:39

Oskari kirjoitti:en tiedä missä määrin voidaan ihmisen käyttäytymistä voidaan "johtaa" ideologiasta. En siis väitä että nuo jutut johtuvat jostain opista vaan yhteiskunnan tilasta, jossa risteilee varmaan satoja erilaisia ideologioita.


Mistä muusta se voisi johtua? Siitä miten ideologia vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen on lukuisia esimerkkejä. Descartesin filosofian pamahtaessa yleiseksi, eläinten oikeudet romahtivat, sillä eiväthän he pysty kokemaan kipua, saatikka sitten omaamaan mieltä. Reneen näkemyksellä on varmasti ollut iso osa siinä millaiseksi eläinten kohtelu muovautui teollistumisen aikana.

Itsemurhapommittajat käärivät peniksensä lampaanvillaan, koska se suojelee makkaraa vääräuskoisten limalta ja että se säilyisi taivaaseen neitsyitä varten. Kenraali Buttnakedin joukot taistelivat alasti ja söivät neitsyiden sydämiä, koska uskoivat sen suojelevan heitä luodeilta. Länsimaalaiset syövät eläimiä, koska uskovat eläinten tarkoituksen olevan heidän ruokkimisessa.

Tämän artikkelin mukaan kristinuskolla on ollut iso vaikutus, kuten arvelinkin, lihansyönnin juurtumiseen länkkärilään. Tämän mukaan, kasvissyönnin alkulähde löytyy nimenomaan Intiasta, mikä myöskään ei ole kovin suuri yllätys.

Mä elän siinä vaikutelmassa, että vasta tietylle tasolle noussut yhteiskunnan järjesteneisyys ja vauraus yhdessä demokratian kanssa luo laajamittaiset edellytykset oikeuksille ja niiden toteutumisen valvonnalle.

Oskari kirjoitti:noo, pääsääntöisesti koko maailma syö lisää lihaa sitä mukaa kuin elintaso sallii.


Vaikutelmasi kuulostaa hieman epäjohdonmukaiselta, koska hetki sitten vielä puhuit sen puolesta, että elintason kasvu lisää lihankulutusta. Siten vähentää eläinten oikeuksia.

Oskari kirjoitti: EU:ssa on oltu niinkin törkeitä että ollaan näpäytetty Intiaa päätöslausumalla Intian kastijärjestelmästä.


Intia taas on näpäyttänyt länsimaita lihansyönnistä. Kastijärjestelmää on poistettu Intian toimesta yli kuusikymmentä vuotta, joten en tiedä mihin oikein viittaat EU:n päätöslauselmalla. Se kuulostaa pikemminkin poliittiselta keinolta osoittaa omaa henkistä paremmuuttaa kehitysmaiden edessä.

Oskari kirjoitti:voitaishan ne ampua kaikki tai panna huntu päälle tms.


Somalien ja kurdien keskuudessa huivin tai hunnun pitäminen on naisen oma valinta. Useimmat haluavat pitää sitä päällään osoittaakseen uskonnollista vakaumustaan ja kuulumistaan tiettyyn ryhmään. Osa taas osoittakseen etteivät ole kevytkenkäisiä.

Oskari

Re: The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

ViestiKirjoittaja Oskari » 17 Heinä 2013 21:40

Raita, ei lihankulutuksen kasvu tarkoita kaikkien mielestä eläintenoikeuksien heikkenemista. Vielä 1900 luvun alussa lihaa syötiin vähän muttei se tarkoita että kohtelu olisi ollut eettisempää. Nyt on mahdollisuus syödä enemmän ja kun lihan syöntiä itsessään ei pidetä problemaattisena, niin sitä sitten syödään. Suuret tuotantomäärät tuottavat ongelmia etenkin kun kuluttaja ei tiedä/halua tietää minkä kanssa on tekemisissä ja tuottajat palvelevat kysyntää. Ilman eläintensuojeluun perustuvaa valvontaa tilanne olisi todennäköîsesti paljon kammottavampi. Tästä löytynee riittämiin masentavia esimerkkejä. Ideologisista hulluista löytää myös raflaavaa materiaalia mutta on ehkä yksinkertaistavaa esim ajatella että aamulla herättäessä buddhismi alkaisi soittaa ja minä tanssisin mukana. Ihminen ei toimi mun mielestä ihan siten. Descartesin ajattelu tuotti munkin tietääkseni paljon harmia eläimille mutta onpahan tiede kuronut tuota aukkoa kiinni ja nyt alkaa olla vaikea löytää tieteellisiä perusteita ainakaan nisäkkäiden huonolle kohtelulle. Elefanteillakin on kuulemma ptsd kun niitä on niin vainottu. Vastasinkohan nyt kysymykseen?

Oskari

Re: The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

ViestiKirjoittaja Oskari » 18 Heinä 2013 06:51

Raitanator kirjoitti:
Intia taas on näpäyttänyt länsimaita lihansyönnistä. Kastijärjestelmää on poistettu Intian toimesta yli kuusikymmentä vuotta, joten en tiedä mihin oikein viittaat EU:n päätöslauselmalla. Se kuulostaa pikemminkin poliittiselta keinolta osoittaa omaa henkistä paremmuuttaa kehitysmaiden edessä.


tähän piti vielä kommentoida. Intiasta tullut huomautus lihansyönnistä on paikallaan. Tässä on kysymästäsi päätöslausumasta:

TIEDOTE: Voimakassanainen päätöslauselma Intian kastijärjestelmästä hyväksyttiin Euroopan parlamentissa Strasbourgissa 13.12.2012. Parlamentti tuomitsee kastittomiin kohdistuneet raa’at väkivallanteot ja vaatii Intian hallitusta tehokkaampiin toimiin kastikysymyksessä.

Euroopan parlamentti vaatii Intian viranomaisia toteuttamaan lukuisat lupauksensa lopettaa kastittomiin kohdistuvat ihmisoikeusrikkomukset. Päätöslauselma lähettää vahvan viestin miljoonille kastisyrjinnän uhreille ja vaatii Intiaa takaamaan dalitien ja muiden haavoittuvien ryhmien turvallisuuden.

---Euroopan parlamentin Intia-delegaation puheenjohtaja Peter van Dalen ilmaisi huolensa siitä, että poliisi osallistuu dalitien kiduttamiseen ja että daliteja prostituutioon pakottavat jäävät rangaistuksetta. ”Me Euroopan unionina voimme vaikuttaa tässä asiassa muutoksen. Intian sosiaalipalveluja ja lainsäädäntöä tulee uudistaa. EU:n tulisi pitää tätä ehtona, kun Intian kanssa neuvotellaan uusista kauppasopimuksista”, van Dalen vaati.
Useissa puheenvuoroissa viitattiin äskettäisiin väkivaltatapauksiin. Haryanan osavaltiossa dalit-tytöt ovat joutuneet järjestelmällisten joukkoraiskausten kohteiksi, ja Tamil Nadun osavaltiossa kastiin kuuluvat tuhosivat useita dalitien yhteisöjä. Väkivallan seurauksena 1500 ihmistä jäi kodittomiksi.


http://dalit.fi/2012/12/17/euroopan-par ... rjinnasta/

Avatar
tommi
Viestit: 639
Liittynyt: 09 Helmi 2013 22:10
titteli: über geek
Viesti:

Re: The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

ViestiKirjoittaja tommi » 18 Heinä 2013 15:44

Raitanator kirjoitti:
tommi kirjoitti:Jälleensyntyminen ei kuitenkaan taida tässä olla se vaikuttava tekijä, vaan uskomus siitä että pahat teot rangaistaan kuoleman jälkeen, mikä käsitys kyllä löytyy länsimaistakin.


Kristinuskossa ultimaatti pelastus löytyy uskosta Jumalaan. Taivaspaikka aukeaa vain ja ainoastaan heille, ketkä uskovat Jeesuksen pelastukseen, huolimatta siitä mitä he ovat aikaisemmin tehneet. Buddhalaisuudessa taasen joutuu vastaamaan aikaisemmista negaativisista teoista, vaikka tulisikin buddhalaiseksi.

Kristinuskossa syntiä (pahoja tekoja) tehneet joutuvat helvettiin, elleivät sitten tunnusta ja hyvitä näitä syntejään. Lisäksi löytyy vielä kiirastuli, johon syntiä tehnyt joutuu kuoleman jälkeen käristymään siksi aikaa että synnit on saatu puhdistettua. Kuoleman jälkeisen rangaistuksen periaate ei poikkea buddhalaisuuden vastaavasta.

Raitanator kirjoitti:
Oskari kirjoitti: Hienoa tietenkin jos paikalliset tavat ehkäisevät lihansyöntiä, mutta viittaako se siihen että nyt voitaisiin nähdä kansan riveissä nyt joku aidosti eettinen eläinoikeusnäkökulma...


Onko sinulla parempaa selitystä tarjota tilalle? Teholihateollisuus on pitkälti länkkärien käsialaa ja heidän kuluttamaa.

Selityksiä voi keksiä jos on vaan tarpeeksi hyvä mielikuvitus. Esimerkiksi jos pyhissä kirjoituksissa sanotaan että hyvät ihmiset ovat kasvissyöjiä, niin pelkkä turhamaisuus ja halu näyttää muiden silmissä paremmalta voi lisätä kasvissyönnin suosiota. Lähi-idän suunnalla ei paljoa syödä sian lihaa, mikä kuitenkaan tuskin johtuu siitä että halutaan turvata sikojen oikeuksia.

Sillä ei kuitenkaan ole tässä kovin paljon merkitystä että löytyykö esim. pedofiilejä eniten Suomesta, katolisesta kirkosta vai tiibetiläisistä luostareista, vaan kysymys oli siitä että löytyykö buddhalaisuudesta joitain sellaisia moraalisia käsityksiä, jotka puuttuvat länsimaista ja joista voisi olla länsimaissa hyötyä. Vertauksena voisi käyttää vaikka sitä, että länsimaisesta lääketieteestä löytyy sellainen asia kuin sydänkirurgia, mitä ei löydy esim. tiibetiläisestä lääketieteestä. Sillä ei ole kovin paljoa merkitystä että onko länsimaissa väestöstä 1% vai 10% sydänkirurgeja, vaan että ylipäätään tällainen käsite on olemassa, ja jos sydänkirurgia voitaisiin viedä osaksi tiibetiläistä lääketiedettä, niin sillä olisi todennäköisesti mullistavia vaikutuksia.

Väite siis oli, että moraalin kannalta buddhalaisuudessa ei löyty mitään tällaista mullistavaa ajatusta tai asiaa josta voisi olla hyötyä länsimaissa. Joko buddhalaisuuden käsitykset ovat pikemminkin haitallisia kuin hyödyllisiä, tai jos ne ovat hyödyllisiä niin länsimaista löytyvät jo vastaavat käsitykset.

Tomi
Viestit: 361
Liittynyt: 11 Helmi 2013 19:20
Viesti:

Re: The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

ViestiKirjoittaja Tomi » 18 Heinä 2013 16:23

tommi kirjoitti:Väite siis oli, että moraalin kannalta buddhalaisuudessa ei löyty mitään tällaista mullistavaa ajatusta tai asiaa josta voisi olla hyötyä länsimaissa. Joko buddhalaisuuden käsitykset ovat pikemminkin haitallisia kuin hyödyllisiä, tai jos ne ovat hyödyllisiä niin länsimaista löytyvät jo vastaavat käsitykset.


Oma näkemys on että länsimaissa on ollut samanlaisia henkisiä teitä, joiden tarkoitus on ollut muuttaa harjoittajaa. Nämä tiet ovat pääasiassa kuitenkin lähinnä historiallinen kuriositeetti. Stoalaisuus on aika marginaalinen ilmiö. Suurin osa toteuttaa elämässään aika jäsentymätöntä romantiikan, kulutuskapislimin hedonismin ja kristinuskon jäämistä rakennettua rakennelmaa. EI ole mitenkään liioiteltua sanoa että merkityksettömyys on aika iso vaiva nykymmaailmassa ja se näkyy esimerkiksi masennuksena, asioilla ei ole mieltä jotka yhdistäisivät yksittäiset toimet toisiinsa. Tehdä työtä jota vihaa, jotta voisi ostaa tavaraa tehdäkseen vaikutuksen ihmisiin joista ei pidä. Buddhalaisuus tarjoaa henkilökohtaisen etiikan. Lännessä kilpailijoita on erilaiset populaaripsykologiset opit ja epämääräisempi "henkisyys" (new age, kristinuskon ei-klassiset tulkinnat) jne.

Voi olla että kirjoittaja tarkoittaa "moraalilla" lähinnä länsimaalaisen filosofian käsitteellisiä erontekoja. Aika selvä että tälläiset analyysit ihmisoikeuksista lähtien ovat lännessä huomattavasti kehittyneempiä. Ne ovat minusta kuitenkin aika lailla eri asioita kuin henkinen polku. Niiden avulla pyritään lähinnä määrittämään hyvän ja pahan olemusta lähtien joistan lähtökohdista (järki, intuitio, luonto tms). Buddhalaisuus ei pyri määrittämään hyvää ja pahaa vaan on enemmänkin niiden tuolla puolen tutkiessaan tekojen seurauksia.

Sinänsä jonkun Intian ja Suomen vertailu jollain moraalikartalla on aika kaukaa haettu. Intia on kehitysmaa jossa on valtavat luokkaerot ja suurin osa väestöstä on kouluttamatonta, taikauskoista ja köyhää. Maassa on myös sitä kulttuuriperinnettä aika monenlaiseen lähtöön ja kaikkia uskonnollisia käsityksiä on enemmän tai vähemmän kokeiltu ja nyt vaikutteita on islamista, hindulaisuudesta ja länsimaiasta. Koko yhteiskuntajärjestys on aivan toisella tasolla kuin Suomessa, jossa kapitalismi ja laillinen oikeusjärjestys ovat huomattavasti pidemmällä ja elintaso jotain aivan toista luokkaa. Itse myös ihmettelen mikä ihmeen indikaattori se lihansyönti oikein on. Noissa maissa eläinten kohtelu voi muuten olla täysin onnetonta, mutta niitä ei vain syödä. Idän idealisointi on yhtä typerää kuin lännen demonisointi.

Avatar
tommi
Viestit: 639
Liittynyt: 09 Helmi 2013 22:10
titteli: über geek
Viesti:

Re: The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

ViestiKirjoittaja tommi » 18 Heinä 2013 16:24

Tomi kirjoitti:Uskonnollinen traditio tulkitsee jatkuvasti omia lähteitään uudestaan. Tuossa Chapmanin tekstissä oli vähän se ongelma että siinä otetaan "traditionaalinen buddhalaisuus" jotenkin vakiona (en muista miten paljon se suhteellistetaan), mutta historiallisesti on selvä että buddhalaisuus on käynyt monenlaisia kehityskausia, murroksia ja vallankumouksia lävitse noissa maissa jo aikaisemmin. Välillä on otettu vaikutteita toisesta ja välillä toisesta, joiden kautta oma traditio on tuotettu uudestaan relevantiksi silloiselle sukupolvelle.

Tuo modernisointiprosessi, josta kai yleensä käytetään termiä protestanttinen buddhalaisuus on yksi tälläinen uudelleentulkinta. Gombrich joka on kirjoittanut sosiaalihistorian Sri Lankan theravada -buddhalaisuudesta painottaa sitä että ne piirteet joita se korostaa ovat jo traditiossa läsnä eli suttissa. Aivan selvä että satojen vuosien aikana traditioon liittyi kaikenlaista joita on aika hankala perustella näillä lähteillä. Yhtä hyvin voidaan sanoa että buddhalaisuutta muokattiin enemmän bramiiniseen suuntaan buddhan jälkeen kun mukaan kun ritualistisia ja metafyysisiä elementtejä lisättiin ajan kanssa. Tämäkin on ongelma vain jos ajattelee että historiallinen buddhan viesti oli jotenkin merkityksellinen ylitse hänen jälkeensä tulleiden tulkitsijoiden ja filosofien. Theravadassa on helposti sisäänrakennettu tuollainen "alkuperäisyyden" ajatus.

Traditionaalinen buddhalaisuus noissa Chapmanin kirjoituksissa käsittääkseni tarkoittaa buddhalaisuutta joka ei ole ottanut vaikutteita länsimaisista moderneista ideoista. Se oivallus jonka Chapman esim. ketjun aiheena olevasta kirjasta oli saanut, oli että traditionaalista buddhalaisuutta ei löydy 1800-luvulta, sillä jo silloin buddhalaisuutta oli modernisoitu ottamalla vaikutteita länsimaista, ja tämä modernisointi oli tehty Aasiassa, paikallisten oppineiden toimesta.

Länsimaisesta näkökulmasta tämä on merkityksellistä esimerkiksi siten, että jos buddhalaisuutta on 1800-luvulta lähtien muokattu siten, että siitä on karsittu pois kaikki mikä ei sovi yhteen länsimaisten ajatusten kanssa, niin tällaisella buddhalaisuudella ei ole mitään tarjottavaa länsimaissa.

Tomi kirjoitti:Itse olen opiskellut yliopistolla aika paljon länkkärifilosofiaa. Aika lailla olisin sitä mieltä että moderni filosofia pyrkii pääsääntöisesti vastaamaan eri kysymykseen kuin buddha. Vastinpari läntisestä filosofiasta löytyy lähinnä sokraattisista kouluista (epikurolaisuus, stoalaisuus) jotka vastasivat siihen miten ihmisen tulisi elää elääkseen hyvin.

Hyvän elämän tutkiskelua kannattaa ehkä länsimaissa etsiä pikemminkin uskonnosta kuin filosofiasta.

Tomi
Viestit: 361
Liittynyt: 11 Helmi 2013 19:20
Viesti:

Re: The Making of Buddhist Modernism - David McMahan

ViestiKirjoittaja Tomi » 18 Heinä 2013 16:49

tommi kirjoitti:Traditionaalinen buddhalaisuus noissa Chapmanin kirjoituksissa käsittääkseni tarkoittaa buddhalaisuutta joka ei ole ottanut vaikutteita länsimaisista moderneista ideoista. Se oivallus jonka Chapman esim. ketjun aiheena olevasta kirjasta oli saanut, oli että traditionaalista buddhalaisuutta ei löydy 1800-luvulta, sillä jo silloin buddhalaisuutta oli modernisoitu ottamalla vaikutteita länsimaista, ja tämä modernisointi oli tehty Aasiassa, paikallisten oppineiden toimesta.

Länsimaisesta näkökulmasta tämä on merkityksellistä esimerkiksi siten, että jos buddhalaisuutta on 1800-luvulta lähtien muokattu siten, että siitä on karsittu pois kaikki mikä ei sovi yhteen länsimaisten ajatusten kanssa, niin tällaisella buddhalaisuudella ei ole mitään tarjottavaa länsimaissa.


Melkoisia kärjistyksiä.

Esim tuo Thaimaan metsätraditio on syntynyt tuosta "protestanttisesta buddhalaisuudesta" ja siinä on nimenomaan protestanttinen ajatus mennä "alkujuurille". Tämä alkujuurille meneminen tarkoittaa nimenomaan opetuksen ottamista kirjaimellisesti, eikä sen karsimista. Se buddhalaisuus joka oli vallalla ennen kolonialismia ei ollut mitenkään "puhdasta" vaan ottanut se vaikutteita vaikka mistä. Minulle se kriteeri on suhteuttaminen teksteihin, jota Champan ei voi hyväksyä koska ei ole niihin tutustunut koska uskoo että niitä ei ole edes olemassa. Buddhalaisuuden historia on muutenkin jatkuvaa uudelleentulkintaa ja kinastelua siitä mikä on oikea tulkinta, kuten kaikkien traditioiden historia. Buddhalaisuus ei mitenkään turmeltunut näistä vaikutteista kuin se ei turmeltunut kreikkalais-roomalaisen maailman kohtaamisestakaan monta tuhatta vuotta aikaisemmin. Olen nyt aika monta kertaa kirjoittanut tämän.

Minustakin se romantiikan kautta tulkittu buddhalaisuus on epäkoherenttia eikä välttämättä toimi siinä tarkoituksessa kuin ihmiset sitä käyttävät. On taas aika epärealistista laittaa kaikki läntinen buddhalaisuus tuohon samaan mössöpussiin.

Chapmanin pointti on kuitenkin se että tantra ja hänen edustamansa traditio on se vastaus. Jos koko blogikirjoitukset lukee kokonaisuutenaan niin käy selväksi että kokonaisuus palvelee tätä tarkoitusta. Tantrassa tai ainakin hänen edustamassaan traditiossa noita "ei niin länsimaalaisia" elementtejä on sitten vaikka muille jakaa. Häntä selkeästi kiukuttaa että tantra on niin marginaalinen ilmiö lännessä ja ajatus siitä että on jokin kaikenkattava konsensus palvelee tätä tarvetta tuoda omaa näkökulmaa esiin.


Tomi kirjoitti:Itse olen opiskellut yliopistolla aika paljon länkkärifilosofiaa. Aika lailla olisin sitä mieltä että moderni filosofia pyrkii pääsääntöisesti vastaamaan eri kysymykseen kuin buddha. Vastinpari läntisestä filosofiasta löytyy lähinnä sokraattisista kouluista (epikurolaisuus, stoalaisuus) jotka vastasivat siihen miten ihmisen tulisi elää elääkseen hyvin.

Hyvän elämän tutkiskelua kannattaa ehkä länsimaissa etsiä pikemminkin uskonnosta kuin filosofiasta.[/quote]

Lutherin jälkeen kognitiivinen osuus on melkoisesti korostunut kun pelkkä uskominen riittää pelastumiseen monissa tulkinnoissa ja kaiken saa anteeksi eikä sielua kannata yrittää puhdistaa. Tämä on tehnyt kristinuskosta aika hassun uskonnon uskontona. Ihmiset kääntyvät länessä Islamiin, koska tämä antaa selkeämpiä ohjeita siitä miten elää elämäänsä. Sama on tapahtunut noiden amerikan juutalaisten keskuudessa, joiden viisaustraditio tuhoutui aika pitkälle toisen maailmansodan melskeissä. Jäljelle jäi vain rituaaleja ja uskomuksia joita on aika hankala ottaa kovin tosissaan nykyaikana. Jumalan kuoleman yhteydessä myös kaikki kriteerit arvioida siten miten pitäisi elää alkavat lähteä paikaltaan, mikä suuntaa ihmisiä muualle.


Palaa sivulle “Dharman pyörä”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija