Arahant vs. bodhisattva

Keskustelua buddhalaisuudesta.
Avatar
Faranki
Viestit: 43
Liittynyt: 20 Kesä 2013 05:09
Paikkakunta: Thaimaa
Viesti:

Re: Arahant vs. bodhisattva

ViestiKirjoittaja Faranki » 22 Helmi 2016 14:50

sininendraakki kirjoitti:
Paljon kiitoksia!!

Olen kuitenkin edelleen eri mieltä monista asioista. Luin 2000-luvun alkuvuosina noin 700-sivuisen Harvardin Yliopiston julkaiseman kirjan genetiikasta. Nykyään, genetiikan läpimurron jälkeen, genetiikan avulla halutaan selittää kaikki asiat ihmisessä ja muissa eliöissä. Ehkä se ei kuitenkaan riitä siihen, ja lopulta joudutaan hyväksymään muidenkin tekijöiden olemassaolo?
Buddhalaisuudessa taas on pitkän aikaa ollut vallalla käsitys, jossa karman avulla selitetään kaikki asiat.

Ei kuitenkaan ole totta että kukaan buddhalainen opettaja ei alkanut epäillä karma-selityksen kaikkivoipaisuutta. Kyseinen aihe on esiintyy Vasubandhun Abhidharmakoshassa sabhagata- käsitteen kohdalla, (-ehkä muuallakin?). Sabhagata tarkoittaa suunnilleen samaa kuin biologian laji-käsite. Sabhagatan perusta on fyysinen lainalaisuus, se määrittelee olentojoukkojen erilaisuuden ja niiden toisistaan erottumisen.
Vasubandhu kertoo eri koulukuntien kantoja sabhagataahan, sautrantikat vastustivat sitä jyrkästi, jotkin muut koulukunnat hyväksyivät sen. Aihe merkitsee että karmasta erillinen fyysinen lainalaisuustaso oli olemassa jonkin Abhidharma-koulun mukaan, ja että siitä keskusteltiin Vasubandhun aikaan.


Minä uskon karmaan.
Uskon että teot joita me teemme vaikuttaa meihin itseemme. Lyhytaikainen mielihyvä tai pidempiaikainen rauhallisuuden tunne, viha, raivo, rakkaus, kaikki tunteet muokkaa jotain osaa itsessämme ja samoin tekee elintapamme ja ravinto. Kohtuullinen liikunta ja sopiva, mielummin niukka kuin runsas ravinto muokkaa meitä. Kaikki nämä vaikuttaa fysiikkaamme ja mieleemme.

Kuitenkin kun teemme oikeita tekoja tai hyviä tekoja se generoi hyvää ympäristöllemme myös.
Usein ne sitten palautuu odottamattomana kiitoksena tai muuna hyvänä itselle.

Toisaaltaan kun vaurioitamme itseämme, vaurioitamme myös samalla uusia sukupolviamme.
Trauman, sekä fyysisen, että henkisen pystyy siirtämään ja usein siirtääkin omalle jälkikasvulleen.

Jollan tasolla on myös tunne, että positiivinen tapa ajatella ja toimia luo jotain hyvää itsensä ympärille.
Jotain mitä ei voi jäsennellä tai kosketella, mutta se vain on. Itse ajattelen siis että karma on sitä mitä luomme.
Muille, itsellemme tai jälkeläisillemme. Tavalla tai toisella se palaa aina itseen.
Kaksi viimeistä pystytään selittämään geeneillä, mutta mitä ensimäinen on?
- former Phra Tavarajitto

sininendraakki
Viestit: 169
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Arahant vs. bodhisattva

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 23 Helmi 2016 13:58

Faranki kirjoitti:
sininendraakki kirjoitti:
Paljon kiitoksia!!

Olen kuitenkin edelleen eri mieltä monista asioista. Luin 2000-luvun alkuvuosina noin 700-sivuisen Harvardin Yliopiston julkaiseman kirjan genetiikasta. Nykyään, genetiikan läpimurron jälkeen, genetiikan avulla halutaan selittää kaikki asiat ihmisessä ja muissa eliöissä. Ehkä se ei kuitenkaan riitä siihen, ja lopulta joudutaan hyväksymään muidenkin tekijöiden olemassaolo?
Buddhalaisuudessa taas on pitkän aikaa ollut vallalla käsitys, jossa karman avulla selitetään kaikki asiat.

Ei kuitenkaan ole totta että kukaan buddhalainen opettaja ei alkanut epäillä karma-selityksen kaikkivoipaisuutta. Kyseinen aihe on esiintyy Vasubandhun Abhidharmakoshassa sabhagata- käsitteen kohdalla, (-ehkä muuallakin?). Sabhagata tarkoittaa suunnilleen samaa kuin biologian laji-käsite. Sabhagatan perusta on fyysinen lainalaisuus, se määrittelee olentojoukkojen erilaisuuden ja niiden toisistaan erottumisen.
Vasubandhu kertoo eri koulukuntien kantoja sabhagataahan, sautrantikat vastustivat sitä jyrkästi, jotkin muut koulukunnat hyväksyivät sen. Aihe merkitsee että karmasta erillinen fyysinen lainalaisuustaso oli olemassa jonkin Abhidharma-koulun mukaan, ja että siitä keskusteltiin Vasubandhun aikaan.


Minä uskon karmaan.
Uskon että teot joita me teemme vaikuttaa meihin itseemme. Lyhytaikainen mielihyvä tai pidempiaikainen rauhallisuuden tunne, viha, raivo, rakkaus, kaikki tunteet muokkaa jotain osaa itsessämme ja samoin tekee elintapamme ja ravinto. Kohtuullinen liikunta ja sopiva, mielummin niukka kuin runsas ravinto muokkaa meitä. Kaikki nämä vaikuttaa fysiikkaamme ja mieleemme.

Kuitenkin kun teemme oikeita tekoja tai hyviä tekoja se generoi hyvää ympäristöllemme myös.
Usein ne sitten palautuu odottamattomana kiitoksena tai muuna hyvänä itselle.

Toisaaltaan kun vaurioitamme itseämme, vaurioitamme myös samalla uusia sukupolviamme.
Trauman, sekä fyysisen, että henkisen pystyy siirtämään ja usein siirtääkin omalle jälkikasvulleen.

Jollan tasolla on myös tunne, että positiivinen tapa ajatella ja toimia luo jotain hyvää itsensä ympärille.
Jotain mitä ei voi jäsennellä tai kosketella, mutta se vain on. Itse ajattelen siis että karma on sitä mitä luomme.
Muille, itsellemme tai jälkeläisillemme. Tavalla tai toisella se palaa aina itseen.
Kaksi viimeistä pystytään selittämään geeneillä, mutta mitä ensimäinen on?


Tuossa on joitakin virheitä: Klassisen perinnöllisyysopin mukaan hankitut ominaisuudet eivät periydy. Tämä tarkoittaa esim sitä että jos harjoitat lihaksia painonnostolla, se ei vaikuta millään lailla geeneihin. Lihakset kasvavat, mutta kasvu aiheutuu ruumiin ominaisuuksista ja lihasten luonteesta, ei geeneistä.
Perinnöllisyysopissa erotetaan genotyyppi ja fenotyyppi, esimerkissä lihasten harjoittaminen ja niiden kasvu kuuluvat fenotyyppiin. Samoin on laita muiden taitojen kuten vaikkapa soittotaidon, musikaalisuus voi olla olemassa jo geeneissä, mutta siitä ei seuraa soittotaidon olemassaolo.
Henkisen kulttuurin ja tradition siirtäminen jälkipolville tulee erottaa geeneistä. Kaiken kaikiaan voi olla vaikea erottaa geenien vaikutusta henkisen tai kulttuurisen tradition siirrosta.
Näin joskus 1990 -luvulla Norjassa TV-ohjelman pikkuvauvojen kaupasta Etelä-Amerikassa, ostajina oli esim Israelin valtion kansalaisia. Tällöin Israelissa naiselle tehtiin näennäinen "raskaus" irtomahan avulla. Vauva tuotiin lentokoneella Etelä-Amerikasta, ja hänet esiteltiin sitten ystäville, sukulaisille ja naapureille uutena israelilaisena. Mielenkiintoinen asia on se miten fenotyyppi, oppiminen ja ympäristö, alkavat ilmetä, ja lapsesta tulee samanlainen israelilainen kuin muutkin ympäristön lapset.

Karma on erilainen asia, se ei ole sama kuin pelkkä syy-seuraus suhde. Karma on tietoinen teko.

Avatar
Faranki
Viestit: 43
Liittynyt: 20 Kesä 2013 05:09
Paikkakunta: Thaimaa
Viesti:

Re: Arahant vs. bodhisattva

ViestiKirjoittaja Faranki » 24 Helmi 2016 13:00

sininendraakki kirjoitti:
Tuossa on joitakin virheitä: Klassisen perinnöllisyysopin mukaan hankitut ominaisuudet eivät periydy. Tämä tarkoittaa esim sitä että jos harjoitat lihaksia painonnostolla, se ei vaikuta millään lailla geeneihin. Lihakset kasvavat, mutta kasvu aiheutuu ruumiin ominaisuuksista ja lihasten luonteesta, ei geeneistä.
Perinnöllisyysopissa erotetaan genotyyppi ja fenotyyppi, esimerkissä lihasten harjoittaminen ja niiden kasvu kuuluvat fenotyyppiin. Samoin on laita muiden taitojen kuten vaikkapa soittotaidon, musikaalisuus voi olla olemassa jo geeneissä, mutta siitä ei seuraa soittotaidon olemassaolo.
Henkisen kulttuurin ja tradition siirtäminen jälkipolville tulee erottaa geeneistä. Kaiken kaikiaan voi olla vaikea erottaa geenien vaikutusta henkisen tai kulttuurisen tradition siirrosta.
Näin joskus 1990 -luvulla Norjassa TV-ohjelman pikkuvauvojen kaupasta Etelä-Amerikassa, ostajina oli esim Israelin valtion kansalaisia. Tällöin Israelissa naiselle tehtiin näennäinen "raskaus" irtomahan avulla. Vauva tuotiin lentokoneella Etelä-Amerikasta, ja hänet esiteltiin sitten ystäville, sukulaisille ja naapureille uutena israelilaisena. Mielenkiintoinen asia on se miten fenotyyppi, oppiminen ja ympäristö, alkavat ilmetä, ja lapsesta tulee samanlainen israelilainen kuin muutkin ympäristön lapset.

Karma on erilainen asia, se ei ole sama kuin pelkkä syy-seuraus suhde. Karma on tietoinen teko.


Ymmärrän kyllä tuon. Meillä kuitenkin on paljon geenejä jotka on aktiivisia, passiivisia tai jotain siltä väliltä.
Huonoilla elintavoilla, alkoholilla, huumeilla, röökaamalla, huonolla ravinnolla jne. Voimme aktivoida geenejä jotka sitten periytyy jälkeläisillemme.

Hyvillä elintavoilla taas voimme vaikuttaa päinvastaisesti, että esim. taudinaiheuttaja geenit pysyvät "hiljaisina".

Tuossa alla HS:n artikkeli miten dataa varastoidaan kasvien genomiin.

http://www.hs.fi/tiede/a1455509877092#

Itse olen sitä mieltä, en voi todistaa, että me olemme varastoinnneet koko elämämme ja sukupolvien ajan "dataa" geeneihimme, mutta tiede ei ole keksinyt vielä keinoa sitä purkaa ja ymmärtää.

Katson että tuo artikkeli tavallaan tukee aikaisemmin esitämiäni ajatuksia menneiden sukupolvien elämien varastoitumisesta geeneihin.
- former Phra Tavarajitto

valtteri
Viestit: 14
Liittynyt: 11 Helmi 2013 11:47
Viesti:

Re: Arahant vs. bodhisattva

ViestiKirjoittaja valtteri » 25 Helmi 2016 11:53

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/karsitko_sadan_vuoden_takaisista_oloista

Tiedä sitten että miten hyvin tämä osuu tähän keskusteluun, vaan kun oli sopivasti tuossa toisesa välilehdessä auki ja tyrkyllä niin linkataanpa... mielenkiintoinen alue muutenkin tuo epigeneettinen tutkimus.

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Arahant vs. bodhisattva

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 27 Helmi 2016 02:54

Jos osanen yksinään ei ole kokonaisuus ja kokonaisuus on vain konsepti itseydestä (käsitys minuudesta), niin todellisen entiteetin löytäminen ei ole mahdollista muuten kuin kuvittelemalla aggregaattien olevan itseys. Näin muodostuu myös kuvitelma ulkopuolisesta entiteetistä (sinä).

Aggregaatit eivät voi sisältää pysyvää itseyttä edes konventionaalisessa mielessä.

sininendraakki
Viestit: 169
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Arahant vs. bodhisattva

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 27 Helmi 2016 12:04

Faranki kirjoitti:
sininendraakki kirjoitti:
Tuossa on joitakin virheitä: Klassisen perinnöllisyysopin mukaan hankitut ominaisuudet eivät periydy. Tämä tarkoittaa esim sitä että jos harjoitat lihaksia painonnostolla, se ei vaikuta millään lailla geeneihin. Lihakset kasvavat, mutta kasvu aiheutuu ruumiin ominaisuuksista ja lihasten luonteesta, ei geeneistä.
Perinnöllisyysopissa erotetaan genotyyppi ja fenotyyppi, esimerkissä lihasten harjoittaminen ja niiden kasvu kuuluvat fenotyyppiin. Samoin on laita muiden taitojen kuten vaikkapa soittotaidon, musikaalisuus voi olla olemassa jo geeneissä, mutta siitä ei seuraa soittotaidon olemassaolo.
Henkisen kulttuurin ja tradition siirtäminen jälkipolville tulee erottaa geeneistä. Kaiken kaikiaan voi olla vaikea erottaa geenien vaikutusta henkisen tai kulttuurisen tradition siirrosta.
Näin joskus 1990 -luvulla Norjassa TV-ohjelman pikkuvauvojen kaupasta Etelä-Amerikassa, ostajina oli esim Israelin valtion kansalaisia. Tällöin Israelissa naiselle tehtiin näennäinen "raskaus" irtomahan avulla. Vauva tuotiin lentokoneella Etelä-Amerikasta, ja hänet esiteltiin sitten ystäville, sukulaisille ja naapureille uutena israelilaisena. Mielenkiintoinen asia on se miten fenotyyppi, oppiminen ja ympäristö, alkavat ilmetä, ja lapsesta tulee samanlainen israelilainen kuin muutkin ympäristön lapset.

Karma on erilainen asia, se ei ole sama kuin pelkkä syy-seuraus suhde. Karma on tietoinen teko.


Ymmärrän kyllä tuon. Meillä kuitenkin on paljon geenejä jotka on aktiivisia, passiivisia tai jotain siltä väliltä.
Huonoilla elintavoilla, alkoholilla, huumeilla, röökaamalla, huonolla ravinnolla jne. Voimme aktivoida geenejä jotka sitten periytyy jälkeläisillemme.

Hyvillä elintavoilla taas voimme vaikuttaa päinvastaisesti, että esim. taudinaiheuttaja geenit pysyvät "hiljaisina".

Tuossa alla HS:n artikkeli miten dataa varastoidaan kasvien genomiin.

http://www.hs.fi/tiede/a1455509877092#

Itse olen sitä mieltä, en voi todistaa, että me olemme varastoinnneet koko elämämme ja sukupolvien ajan "dataa" geeneihimme, mutta tiede ei ole keksinyt vielä keinoa sitä purkaa ja ymmärtää.

Katson että tuo artikkeli tavallaan tukee aikaisemmin esitämiäni ajatuksia menneiden sukupolvien elämien varastoitumisesta geeneihin.


Genetiikan perusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin, sen verran mitä siihen nyt löytää aikaa, mielestäni.
Ruumiin kaikissa soluissa on luonnollisesti geenejä. Ne ohjaavat ruumiin toimintoja, ja niiden toimintaa ohjataan ruumiin keskuksista usein hormonien välityksellä, jotka kulkeutuvat ruumiin soluihin ohjaamaan niissä tapahtuvia geenien ohjaamia tapahtumia.
Nämä kaikissa ruumiin soluissa olevat geenit ja niiden toiminta eivät periydy.
Varsinaiset periytyvät perintötekijät sijaitsevat ns ituradan soluissa, niissä muodostuvat sukusolut. Sukusoluissa tapahtuvat mutaatiot vaikuttavat perimään ja muuttavat perimää. Luonnonvalinta karsii ei-suotuisat mutaatiot. Suotuisat mutaatiot jäävät jäljelle. Klassinen esimerkki, jo 1800-luvulta, on kirahvin pitkä kaula. Se ei johdu kaulan venymisestä jonkun yksilön elinaikana. Se johtuu ituradan soluissa tapahtuneesta mutaatiosta, joka aiheutti pitkän kaulan ja joka jäi jäljelle, ja sitten vähitellen tuli vallitsevaksi ominaisuudeksi.
"Kaulan venyttäminen" tai lihasten harjoittaminen jne eivät periydy. Lihasten kasvu tapahtuu tietenkin soluissa, joissa geenit ohjaavat lihasten rakentumista ja kasvua. Mutta se tapahtuu lihassoluissa.
Vain ituradan solujen sisältämä informaatio periytyy.


Palaa sivulle “Dharman pyörä”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija