Eliöt ja jälleensyntyminen/reinkarnaatio

Keskustelua buddhalaisuudesta.
sininendraakki
Viestit: 141
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Eliöt ja jälleensyntyminen/reinkarnaatio

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 13 Syys 2016 09:39

Viisi(kuusi) eliökuntaa:
1.esitumalliset:
-arkkibakteerit
-aitobakteerit
2.protoktistit, alkeiseliöt
3.sienet
4.kasvit
5.eläimet

Jokainen eliökunta jakautuu taksonomisiin tasoihin:
pääjakso
alajakso
luokka
lahko
heimo
suku
laji

Esimerkiksi eläinkunnan pääjaksoja ovat:
niveljalkaiset
sienieläimet
polttiaiseläimet
piikkinahkaiset
selkäjänteiset
laakamadot
sukkulamadot
nivelmadot
pienemmät pääjaksot

Yksi pääjakso jakautuu alajaksoihin, alajakso jakautuu luokkiin, luokka jakautuu lahkoihin, lahko heimoihin, heimo sukuihin, ja suku lajeihin.
Eliökuntien reinkarnaatio: Jokaisella eliölajilla on erilainen, lajityypillinen tajunta eli tietoisuus sekä tahtomuksia, pyrkimyksiä ja haluja.
Kullakin eliölajilla on oma kuolemanjälkeinen tilansa, so taivasmaailmat ja alemmat maailmat, ihmislajia vastaavlla tavalla. Joillakin suvuilla ja heimoilla on mahdollisesti yhteiset kuolemanjälkeiset tilat ja niiden eri tasot. Tällä tavalla erilaisia taivasmaailmoja ja vastaavia alempia maailmoja saadaan miljoonia.
Ihminen on eläinkunnan pääjaksoon selkäjänteiset kuuluva laji.

sininendraakki
Viestit: 141
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Eliöt ja jälleensyntyminen/reinkarnaatio

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 19 Loka 2016 09:57

Aiheeseen ei ole kovasti esitetty näkemyksiä, mutta itselläni on vähän lisää: Millainen on syntyvä tai elämästä poistuva tietoisuus?

Tästä on erilaisia näkemyksiä suutrissa ja ihmisten omina kokemuksina. Itse olen kokenut että syntyvää edeltävä tietoisuus on ollut jokin hyvin pieni piste, tai pisara (bindu) kuten sitä kutsutaan tantrojen opetuksissa. Ihmisruumis on sen rinnalla jättiläinen.
Yleensä uskotaan että kuoleman jälkeisen tilan ja ruumista irtoamisen tilan tietoisuudella on jokin hahmo eli muoto. Kuten unessa ihminen kokee olevansa jokin muoto eli keho, vaikka se ei ole aina selkeä hahmo eli keho.
Itselläni on ruumiista irtoamisen kokemus jossa olen vain pieni tietoisuuspiste. Mielestäni ei ole välttämätöntä että kaikki ovat aina jokin astraali- tai eetteri-ruumis, eli sukshma-sarira, hienojakoinen keho, ruumiista irtoamisen jälkeen, tai ennen ruumiiksi tulemista.
Tietoisuus ei ole muoto, hahmo tai ruumis. Elämän aikana samastuu yleensä voimakkaasti ruumiiseen ja uskoo olevansa pelkästään tuo ruumis, joka on virheellinen käsitys.

DQ

Re: Eliöt ja jälleensyntyminen/reinkarnaatio

ViestiKirjoittaja DQ » 28 Loka 2016 18:54

No mä en kokenu mitään muotoo kun aikoinaan opettelin jhanoja. Thaimaassa Buddhadasa Bhikkun metodissa käytetään hengitystä syväsukellukseen. Monien vaiheiden kautta mieli luo sellasen ikään kuin mustan aukon jonne sit "ihminen" sukeltaa. Tietoisuus sukeltaa tietoisuuteen. Muoto sukeltaa tyhjyyteen, ja tyhjyys on sit kaikessa muodossa. Tää niinku tosi konkreettisena matkana.

Siellä sit mustassa äärettömässä avaruudessa pystyin aistimaan vielä sydämen. Tiesin et sen voi pysäyttää jos haluu. Samoiten aistin jonkun punaisen langan takaisin kehoon. Jatkoin matkaa yhä syvemmälle, mut ei siinä ollut järkee. Mustassa äärettömyydessä mustana äärettömyytenä ei päässyt kovin kauas. Tiesin et jos leikkaisin "punaisen langan" poikki, niin siirtyisin johoinkin muuhun. Mulla ei ollut valtaa valita, koska ei ollut mitään muotoa tai erillisyyttä. Ei entiteettiä. Miljardi biljoonaa elämänmuotoa hiekasta, atomeihin ja mustaan aineeseen oli kaikki samalla lautasella. Kiirettä kun ei jumalassa ole, niin ois ollu ok kokea nuo kaikki vailla huolen häivää. Palasin kuitenkin takaisin kehoon, koska se vaan jotenkin kuulu mennä niin.

Sit aistit palas vähitellen ja lokalisoiduin ikään kuin johonkin todellisuuteen jossa oli keho. Aistit tuli yks kerrallaan takas. Ekana tais olla kuulo, sit vikana katse. Ja ennen ku avasin silmät tiesin et jotain oli muuttunut. Sit piti nyyhkyttää hetki kun maailma on niin kaunis, sit piti iloita ja ties mitä. Sit halusin ymmärtää mitä elämä on, ja aloin piirtään maahan spiraaleja ja palloja. Kiipesin puuhun ja kuuntelin etäisyyksiä läheltä, kattelin ku pienet ötökät liikku mun vaatteissa syömässä sitä mikä luonnolle kuuluu.

Sit lähden viikon päästä retriitiltä, ja oisko viikon sisään tää kokemus feidas ja tunsin taas pelkoo, erillisyyttä ja koko paletin full on. Olin ihan et "Yhyhyhyyyy!! Tää on mun suomenruotsalaisen tyttöystävän vika!!".

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Eliöt ja jälleensyntyminen/reinkarnaatio

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 31 Joulu 2016 01:36

sininendraakki kirjoitti:Aiheeseen ei ole kovasti esitetty näkemyksiä, mutta itselläni on vähän lisää: Millainen on syntyvä tai elämästä poistuva tietoisuus?

Tästä on erilaisia näkemyksiä suutrissa ja ihmisten omina kokemuksina. Itse olen kokenut että syntyvää edeltävä tietoisuus on ollut jokin hyvin pieni piste, tai pisara (bindu) kuten sitä kutsutaan tantrojen opetuksissa. Ihmisruumis on sen rinnalla jättiläinen.
Yleensä uskotaan että kuoleman jälkeisen tilan ja ruumista irtoamisen tilan tietoisuudella on jokin hahmo eli muoto. Kuten unessa ihminen kokee olevansa jokin muoto eli keho, vaikka se ei ole aina selkeä hahmo eli keho.
Itselläni on ruumiista irtoamisen kokemus jossa olen vain pieni tietoisuuspiste. Mielestäni ei ole välttämätöntä että kaikki ovat aina jokin astraali- tai eetteri-ruumis, eli sukshma-sarira, hienojakoinen keho, ruumiista irtoamisen jälkeen, tai ennen ruumiiksi tulemista.
Tietoisuus ei ole muoto, hahmo tai ruumis. Elämän aikana samastuu yleensä voimakkaasti ruumiiseen ja uskoo olevansa pelkästään tuo ruumis, joka on virheellinen käsitys.
Ajatusvirtaa..

Jos ajattelee, että ei ole pelkästään tietoisuus tai ruumis, niin ajatteleeko sitä olevansa molemmat? Tästä syntyy ajatus, että jos molemmat ovat, niin kumpi luo toisen? Molemmat ovat yhtälailla olemassa?

Kysymys on mahdoton ja paradoksaalinen. Loputon ajatuksellinen kierto.

Sen sijaan jos ajattelee, että tietoisuus ja ruumis ovat yhtä tyhjiä? Näin voisi itseasiassa integroida tyhjyyden molempiin käsityksiin ja välttää tekemästä kumpaakaan olemassa olevaksi asiaksi.

Miksi näin? Oletan, että luonnollisessa tilassa olemassaoloa ei tarvitse määritellä tietynlaiseksi. Itseasiassa tällainen on mahdotonta.

Tietysti tietoisuus ja ruumis ovat suhteellisia ja havaittavissa, kuten elämä on :)

Ehkä.

sininendraakki
Viestit: 141
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Eliöt ja jälleensyntyminen/reinkarnaatio

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 05 Tammi 2017 10:29

On sellainen yksinkertainen asia kuin ikä ja terveys. Tämä tarkoittaa että ikä ja terveys, tai terveyden vastakohta, vaikuttavat voimakkaasti siihen miten henkilö kokee olemassaolon.
Jos on elämän maratonjuoksun loppusuoralla, maali alkaa olla jo näkyvissä elämän jokainen päivä.
Samoin jos on vakavasti sairas, ihminen haluaa pois tuskasta ja vaivasta, joka yleensä merkitsee ruumista tai kehoa, tai jotakin siihen liittyvää.
Elämän suuri ihme on nuoruuden lähes rajaton röyhkeys, joka uskoo tietävänsä kaiken.

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Eliöt ja jälleensyntyminen/reinkarnaatio

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 07 Tammi 2017 09:32

Vanhempana realiteetit ovat muodostuneet käsitteiksi, eikä mikään sellaista voi kumota, jonka on jo kerran menettänyt?

Jos vielä kerran muistaisin sen huolettomuuden, uskoisin elämään uudelleen.

sininendraakki
Viestit: 141
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Eliöt ja jälleensyntyminen/reinkarnaatio

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 20 Tammi 2017 10:56

Kaikilla eliöillä on aistit, erilaisia aisteja (ayatana). Joillakin eliöillä on parempia aisteja kuin ihmisellä, esim haukan näköaisti, koiran hajuaisti, lepakon kuuloaisti. Joillakin eliöillä on kyky havaita magneettikenttää, radioaaltoja ja sähkökenttää. Kärpäsillä ja perhosilla on makuaisti jaloissa, jalanpohjissa. Jne.. Tämä on vedana eli aistimus, sekä sparsha; yhteys, kontakti.
Eliöillä on haluja, ne karttavat epämiellyttäviä aistimuksia ja haluavat miellyttäviä aistimuksia. Tämä on trshna tai tanha.
Niille kehittyy tapoja ja tottumuksia, halu toistaa miellyttävia kokemuksia. Tämä on upadana eli tarrautuminen.
Aryadeva sanoo teoksessa 400 Säettä (Catuhsataka), että uros varis näkee naaras variksen kauniina, samoin kuin mies näkee (nuoren) naisen kauniina. Sukupuolinen viehättävyys on siten täysin lajiriippuvainen havainto, se ei ole totta havaitsijasta riipumatta. Toisin sanoen se on "tyhjä", vailla riippumatonta olemusta.
On kiinnostavaa että hyönteiset, kalat, liskot, nisäkkäät jne.. näkevät, tai havaitsevat muilla aisteilla, oman lajinsa vastakkaisen sukupuolen viehättäväksi, puoleensa vetäväksi, ja vastustamattomaksi. Erityisesti kunkin lajin lisääntymisajankohtana.
Näin kaikki eliöt ovat mukana 12 nidanan kuvaamassa olemassaolon kiertokulussa.


Palaa sivulle “Dharman pyörä”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija