Se inkarnaatio

Keskustelua buddhalaisuudesta.
DQ

Re: Se inkarnaatio

ViestiKirjoittaja DQ » 20 Maalis 2017 22:55

Aika ilmeinen tarina, nätti silti.

Hienosti Sati toimii vastapainona tälle unohdukselle, Lethelle. Satihan meinaa muistamista.

Vähän ku että joskus on sanonut jotain tosi osuvaa, muistaa sanoneensa sen mutta ei muista tarkalleen että mitä. Sit kuulijat joutuu kuulemaan jonku ration kömpelön virikkeen, sen sijaan että ne sais sen elämyksen mitä tarina lupaa.

sininendraakki
Viestit: 116
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Se inkarnaatio

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 27 Maalis 2017 13:01

Muisti on kreikaksi Mnemosyne, hän on titaani tai titaanitar, yhdeksän muusan äiti eli synnyttäjä. Muisti on tiedon ja taitojen välttämätön perusta eli synnyttäjä.
Orfilaisuuden mukaan Haadeessa(Tuonelassa) on toinenkin virta, Mnemosyne eli muistaminen. Joka siitä juo, saavuttaa muistamisen kyvyn, jonka seurauksena vapautuu uudelleensyntymisen kiertokulusta!!

https://en.wikipedia.org/wiki/Mnemosyne

DQ

Re: Se inkarnaatio

ViestiKirjoittaja DQ » 30 Maalis 2017 21:09

Tyylikästä

Dharmis42
Viestit: 772
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Se inkarnaatio

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 01 Huhti 2017 12:58

Ehkä komppaisin Markoa (inhoan termiä "kompata"). Miksi niin suuri halu tietää muista elämistä, jos tämä nykyinenkin on täysi mysteeri?

Vastatakseni kysymykseeni, ehkä tällainen tietoisuuden jatkuminen antaa toivoa. Tietyllä tavalla ne uuden elämän mahdollisuudet ovat käytettävissä juuri nyt. Hyvä pointti keskittää mietiskelyjä, miksi tarvitsen jotain? Miksi viivyttäisin sitä mitä tarvitsen?

Herättää ajatuksia tällainen. Etsien tarkoitusta, jos sellaista löydän, niin toivon Markon mielipiteen asiaan. Katsotaan, muutama ehdotus on kuitenkin hihassa ;)

DQ

Re: Se inkarnaatio

ViestiKirjoittaja DQ » 05 Huhti 2017 00:45

Musta on tosi outoa olla entisten elämien puolestapuhuja. Mut minkäs teet kun ymmärrys muuttuu..

Anyway,

"Miksi niin suuri halu tietää muista elämistä, jos tämä nykyinenkin on täysi mysteeri? ..Vastatakseni kysymykseeni, ehkä tällainen tietoisuuden jatkuminen antaa toivoa. "

Näinhän se on. Kuka ja mikä epätoivo kaipaa jotain lohtutarinoita, neuroosihan se sellasta kaipaa. Ja menneet tai tulevat elämät on vaan ajan haaskausta onnettomuudessa. Näin mä tän oon tottunu torppaamaan.

Mut oma näkökulma on muuttunut tästä sellaiseksi että mulla ei ole erityistä halua _tietää_ muista elämistä, mutta oon tottunu sellaseen että merkityksellisessä/intiimissä vuorovaikutuksessa tää muistamista tapahtuu ja se on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa ääneen.

Tää tapahtuu siitäkin huolimatta että ei ole takertumista "tanhaa". Et tää ei tapahtu valaistumisen toivossa, vaan tätä vaan tapahtuu.

Tyhjyydellä kun ei ole muotoa tai merkitystä. Se on vaan sellanen "itseään valaiseva laajentuminen", tai "muuttuva elämä". Mutta se on olemassa kaikilla olemassaolon tasoilla, myös menneissä ja tulevissa elämissä. Missä ikinä mä olen, niin tietoisuus on siellä myös.

Ja sit se tärkee kysymys, et missä nää elämät on? Ne on tietoisuudessa. Ne on tässä hetkessä läsnä. Tarttee vaan pääsyn, perus samadhikin jo riittää tähän, et niihin pääsee käsiksi. Et ne muistaa.

Sit pitää kysyä et "onko ne totta?", ikuisuudessa kaikki on totta. Jos apina naputtelee randomilla kirjoituskonetta ikuisuuden, niin se tulee kirjoittaneeksi myös kok herman hessen tuotannon. Et tää tietoisuuden laajuus täytyy kans tunnustaa. Et me ollaan tekemisissä käsittämättömän ison tekijän kaa. Ikuisuus meinaa ikuisuutta. loputonta jatkumoa joka ylittää kaiken ymmärtämiskyvyn.

Ja mitä iloa sit näillä menneiden tai tulevien kokemisella on? Ne on osa tietoisuutta, sen liikehdintää ja ilmaisuvoimaa. Ja me ihmiset ollaan osa tätä tietoisuuden tutkimusmatkaa itsessään. Ne on vaan mahdollisia maailmoja, osa meidän dynamiikkaa ja olemusta.

Sit voi edelleen kysyy et mitä merkitystä niillä on? Mä sanoisin että sillä on se merkitys että näiden näkyjen äärellä ihminen on tosi hyvinvoiva. Se on inspiroitunut, täynnä henkee, on hetkessä, on läsnä, on avoin, on kaunis, on läsnä muutoksessa, virtauksessa. Tietoisuus kohoaa intimiteetin myötä ja ihminen pääsee elään sitä tunnekehoo jolla ei ole esteitä. Tää taas antaa voimaa arjen vastuksiin.

Mut mulla ei ole mitään syytä näihin menneisiin elämiin ja näkyihin, niitä nyt vaan prkl on alkanu tapahtuu mulle jatkuvalla syötöllä. Sit mä teen niinku harjoitus on opettanut, et homma pitää ottaa haltuun ja kirkastaa. Sati on muistamista, ja tie on itsensä unohtamista. Välissä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.

Dharmis42
Viestit: 772
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Se inkarnaatio

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 13 Huhti 2017 03:45

Hyvässä hengessä, koitan mieltäni.

Muistaminen sinänsä, sehän on varsin muuttuvaista mielessä. Eri-ikäisinä muisti toimii erilailla.

Se miten lapsena näin tämän. Se miten teininä näin tämän. Se miten nyt näen tämän.

Mikä näistä olisi toista todellisempi näkemys?

Ehkä tilaisuus ymmärtää jokaisen ajankohdan merkityksen itsessään?

ksr_dsna
Viestit: 210
Liittynyt: 03 Helmi 2017 12:34
Viesti:

Re: Satioe inkarna

ViestiKirjoittaja ksr_dsna » 14 Huhti 2017 20:05

oli just hauskaa ku alotin pranayaman nii luulin että oon krishnamacharyan inkarnaatio
sitä kesti varmaan jotain pari päivää. mut se ehkä ei ollu mikään luulo. no. haluutko tietää miten selvisin deluusiosta? Punainen Marlboro 3-4-5 vuotta aski päivässä
maadoittaa hyvin
harmi vaa et meni koko elämä päin :violent2:

Dharmis42
Viestit: 772
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Se inkarnaatio

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 15 Huhti 2017 02:50

No eihän toi ole edes paha. Mieti jos olisitki luullu olevas jonku Hitlerin inkarnaatio (natsi-tarotkortti)?

Silleen, jossain uskonnoissa vissiin visioidaan olevansa joku guru, silleen pyritään siihen. Tietty Jeesus on aika kova, että kuvittelis olevansa Jeesus. Mutta en tuomitse.

DQ

Re: Se inkarnaatio

ViestiKirjoittaja DQ » 20 Huhti 2017 19:19

Minulle yks neito sanoi et yks mun menneistä elämistä on ollu neandertaali. Otin sen kohteliaisuutena vastaan.

Mut toi muistaminen on siis transsendenttii, eli syvyyssuuntaista. Ei lineaarista draamaa. Tyyliin ku tapaa ihmisen ekaa kertaa ja se tuntuu vanhalta ystävältä. Sen 'muistaa'tai tunnistaa, ja on hienoo jos on läsnäolon voimaa myös tunnustaa tää toiselle. Ollaan heti nextillä levelillä.

ksr_dsna
Viestit: 210
Liittynyt: 03 Helmi 2017 12:34
Viesti:

Re: Se inkarnaatio

ViestiKirjoittaja ksr_dsna » 26 Huhti 2017 18:42

Kuvittelin hetken etusivulla, että olen Dharman pyörässä. Mutta koska olen kristitty, en viitsi sanoa sinne mitn. Suokaa anteeksi.
No eläinrääkkäys, tiedätsä..? Millanen ihminen oikeesti nauttii eläimen rääkkäämisestä? Onko se Hitlerin inkarnaatio, no tavallaan. Koska siihen... ei vittu tää menee taas vaikeeksi. Mua ylemmät tahot** haluu et korjaan mun ulosantoa vaikka ite oon niitä paljon kirkkaamalla levelillä mut ne kuvittelee et niillon ylivalta tai jotain emt. Olipa kaunis selitys. Vielä kun nainen oikein tiedätsä rehvottomalla tavalla otta auktoriteetin itselleen, niin siinä vaiheessa minä kyllä... Lähdin röökille.
Mutta se on nyt onneksi ainakin tässä vaiheessa ohi. *Aika moni non-smoker varmaan sanoo tähän kohtaan, että no hui.*
** en sano tv-julkisuudessa olevien henkilöiden nimiä joiden vaikutuksessa olen

Siis kirjoitin tän tonne ja olin sillei et heel-vetet en voi sanoa tuota täällä. Mutta kun huomasin, että ollaan kahvilla niin mikäs siinä. Vois palata siihen aiempaan missä sanoin, että kuvittelin olevani jonkun inkarnaatio pari päivää. Sanoja: Luulo, harha, kuvitelma, oletus. avidya
Mutta niin siitä ku päästiin eteenpäin niin eihän ne ongelmat siihen loppuneet. Aloin ajattelemaan olevani käsittämättömässä kiitollisuudenvelassa erinäisille ihmisille. Se olikin sitä hauskaa aikaa. tunteikasta. nostalgiaa, miten minäkin olen sinun (joku kuollut ihminen) onnesi hedelmistä vielä tänäkin päivänä ja tästä edespäin saava nauttia. yms paskaa
Tarinassa olisi ehkä pari kolme paragraph lisää. Katsotaan myöhemmin lisää


Palaa sivulle “Dharman pyörä”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija