unijooga

Keskustelua buddhalaisuudesta.
cerise

unijooga

ViestiKirjoittaja cerise » 03 Tammi 2019 14:27

Harrastan unijoogaa. Näin unta viime yönä, jossa päätin alkaa meditoimaan. Makasin unessani niityllä, ja meditoidessani keho muuttui painottomaksi ja tunsin ääretöntä korkeanpaikankammoa: ääretön taivas ylä-ja alapuolella. Tunsin samaan aikaan valtavan painon tunteen ja nopeuden, kuin olisin raketin kyydissä ja g-voimat vetäisivät minua yhtä aikaa eteen ja taaksepäin. Alaselkä alkoi polttamaan ja kihelmöimään ja tuntui hukkumisen tunne, näkyi pelkkää valkoista jossa välähdyksiä. Tuntui että jokin voima minussa pulppuavan ja kasvavan kokoajan suuremmaksi. Pelotti, joten ajattelin, että pitää "maadoittua" ja kuvittelin jaloistani lähtevän yhteyden maapallon ytimeen. Se toimi vähän, tunsin taas makaavani. Sitten nukahdin/ taju meni. :sleepy2:

MarkoH
Viestit: 861
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: unijooga

ViestiKirjoittaja MarkoH » 04 Tammi 2019 19:00

Mikä on tuon kokemasi merkitys, onko sitä?

Cerise
Viestit: 6
Liittynyt: 03 Tammi 2019 14:31
Viesti:

Re: unijooga

ViestiKirjoittaja Cerise » 05 Tammi 2019 16:22

Yritän etsiä sille, ja muillekin kokemuksilleni, merkitystä. Luulisin, että unen kadotessa tilalle tuli jotain muuta, jota en ollut valmis ottamaan vastaan. Olen nähnyt paljon selkounia, ja testaillut niissä kaikenlaista. Aloitin unijoogan, jotta kokisin tietoisesti, mitä syvän unen aikana tapahtuu.

MarkoH
Viestit: 861
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: unijooga

ViestiKirjoittaja MarkoH » 06 Tammi 2019 00:17

Syvän unen aikana nimenomaan et ole kokemassa tietoisesti mitä tapahtuu ja se on sen tilan tarkoituskin. Jos olet mukana kokemassa jotain, et ole vielä/enää syvässä unessa. Eikö?

Pidämme syvästä unesta, mutta emme oikeastaan tiedä siitä mitään. Silti palaamme tuohon tilattomaan tilaan mielellämme joka yö (paitsi jos olemme psykoosissa tai muuten tekee mieli valvoa). Se on kuin tilapäinen kuolema, josta yleensä toivumme. Jännää on, että emme pelkää nukkumaan mennessämme tuota tilaa, jossa lakkaamme hetkeksi käytännössä olemasta.

Unissa on kiva käydä kokemassa, mutta onko ne varsinaisesti hyödyllisiä, minusta ei. Minulla ne ovat enimmäkseen vain draamaa katsottavaksi ilman sen syvempää tarkoitusta... Niinpä jotkut, kuten esim. Krishnamurti, ovat olleet sitä mieltä että unet ovat meille tarpeettomia. Mikä on helppo sanoa, jos ei niitä näe... Krishnamurti sanoi ettei näe. Tämä voisi ehkä selittää vähän sitä, miksi ihmiset tarvitsevat vaihtelevan määrän lepoa; toiset käyttävät aikansa unennäköön, toiset eivät sitä tee.

Cerise
Viestit: 6
Liittynyt: 03 Tammi 2019 14:31
Viesti:

Re: unijooga

ViestiKirjoittaja Cerise » 06 Tammi 2019 11:19

Kaikesta voi olla tietoinen, kuolemastakin, miksei syvästä unesta? Unennäön aikana keho lepää, mieli ei. Syvän unen aikana sekä keho, että mieli lepää. Tietoisuus ei lepää koskaan.

Olen samaa mieltä, minäkään en pidä unien näkemistä kovin tärkeänä, se on vaan mielen hälyä ja väsyttävää.

Itseasiassa olen aina pelännyt nukahtamista. Tietoisesti nukahtaminen on vieläkin pelon takia usein hankalaa, mielen pitäminen tyynenä nukahtamisprosessin aikana.. Selkounen aikana meditoidessa ikäänkuin "nukahtaa" uudelleen.

Andrew Holecek selitti kiinnostavasti asian niin, että valve-elämä on oikeastaan syvintä unta. Uni on asteen lähempänä totuutta. "Herääminen" tapahtuu siis käänteisessä järjestyksessä, kunnes jäljellä ei ole mitään unta, vaan pelkkä tietoisuus. Jos ihminen ei ole tietoinen edes omista unistaan, miten hän voisi olla koskaan tietoinen siitä, että valvekin on unta..

MarkoH
Viestit: 861
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: unijooga

ViestiKirjoittaja MarkoH » 06 Tammi 2019 14:44

Cerise kirjoitti:Kaikesta voi olla tietoinen, kuolemastakin, miksei syvästä unesta? Unennäön aikana keho lepää, mieli ei. Syvän unen aikana sekä keho, että mieli lepää. Tietoisuus ei lepää koskaan.

Koska syvässä unessa ei ole objektia josta olla tietoinen? Jos olet tietoisuus, joka ei lepää koskaan, mistä olet tietoinen syvässä unessa? Näkevä silmä ei voi nähdä itseään, tiedostaa itseään. Koska se ei ole kaksi. Kokemukseen tarvitaan dualismia, kokemukseen tarvitaan kokija ja koettava. Mikä on tämä mitä koetaan, syvässä unessa, kun ei ole ajatuksia, ei tunteita, ei aistihavaintoja? Voit päätellä olevasi tietoisuus syvänkin unen aikana, mutta voitko kokea sen? Ilman suhdetta mihinkään toiseen? En sano ettet voisi, mutta epäilen että kyseessä on samanlainen asia kuin sytyttäisi valot huoneeseen jossa ei ole ketään. Siellä on valoa, mutta ei ketään sanomassa sitä.

Andrew Holecek selitti kiinnostavasti asian niin, että valve-elämä on oikeastaan syvintä unta. Uni on asteen lähempänä totuutta. "Herääminen" tapahtuu siis käänteisessä järjestyksessä, kunnes jäljellä ei ole mitään unta, vaan pelkkä tietoisuus. Jos ihminen ei ole tietoinen edes omista unistaan, miten hän voisi olla koskaan tietoinen siitä, että valvekin on unta..

Niin minustakin ennemmin kuin että unet voisivat kertoa meille lisää todellisuudesta, ne kertovat meille halutessamme vain että todellisuus, valvetilamme, on myös unenomainen. Joltakin joka kertoo selkounistaan, tekee mieli kysyä, "entäs nyt, tiedostatko näkeväsi unta nyt? jost et, miksi koet olevasi hereillä nyt?" Vastaus on yleensä: "tää tuntuu niin todelta". Niinhän se tuntuu, ei siinä mitään. Mutta kuka sitten näkee sekä unen, että valvetilan? Se tietoisuus joka ei lepää, koska se ei tarvitse lepoa, se vaan on. Asiat ilmenevät siinä, se itse ei ole asia. Tämä ei välttämättä tarkoita dualismia, vaan vain kehnoa kielenkäyttöä, sillä kieli itse on kehno.

Cerise
Viestit: 6
Liittynyt: 03 Tammi 2019 14:31
Viesti:

Re: unijooga

ViestiKirjoittaja Cerise » 06 Tammi 2019 16:45

Mikä on tämä mitä koetaan, syvässä unessa, kun ei ole ajatuksia, ei tunteita, ei aistihavaintoja?


Olemassaolo?

Niin minustakin ennemmin kuin että unet voisivat kertoa meille lisää todellisuudesta, ne kertovat meille halutessamme vain että todellisuus, valvetilamme, on myös unenomainen. Joltakin joka kertoo selkounistaan, tekee mieli kysyä, "entäs nyt, tiedostatko näkeväsi unta nyt? jost et, miksi koet olevasi hereillä nyt?" Vastaus on yleensä: "tää tuntuu niin todelta". Niinhän se tuntuu, ei siinä mitään. Mutta kuka sitten näkee sekä unen, että valvetilan? Se tietoisuus joka ei lepää, koska se ei tarvitse lepoa, se vaan on. Asiat ilmenevät siinä, se itse ei ole asia. Tämä ei välttämättä tarkoita dualismia, vaan vain kehnoa kielenkäyttöä, sillä kieli itse on kehno.


On helpompi ajatella myös valveen olevan unta, jos on joskus kokenut selkounen. Unet ovat todellakin todellisia, silloin kun niihin uskomme. Ehkä kokemus itsestä on myös unta ja kaikki muukin, pointti onkin siinä, miten siitä harhakuvasta on niin vaikea päästää irti...joskus on vain mukavampaa nähdä unta.

MarkoH
Viestit: 861
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: unijooga

ViestiKirjoittaja MarkoH » 06 Tammi 2019 16:49

Cerise kirjoitti:
Mikä on tämä mitä koetaan, syvässä unessa, kun ei ole ajatuksia, ei tunteita, ei aistihavaintoja?


Olemassaolo?


Eli että voiko tietoisuus olla tietoinen itsestään (syvän unen aikana)? Hyvä kysymys, en pilaa sitä yrittämällä vastata enempää. :) Mutta se on hyvä kysymys...

MarkoH
Viestit: 861
Liittynyt: 22 Tammi 2014 03:15

Re: unijooga

ViestiKirjoittaja MarkoH » 06 Tammi 2019 20:12

Sain lähes päänsärkyä kun aloin ajattelemaan tietoisuutta tiedostamassa itseään suhteessa siihen mitä kirjoitin aikaisemmin että "näkevä silmä ei voi nähdä itseään". Mitäs aloin ajattelemaan. Mutta mielummin niin päin että toimii käytännössä, mutta teoriassa ei, kuin toisinpäin. :D

Pitää vaan löytää ja tunnustaa tuo käytäntö. Tätä ei voi mokata. Vain mieli mokaa.


Palaa sivulle “Dharman pyörä”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija