tommi kirjoitti:Faranki kirjoitti:Mutta kysymys kuuluukin. Ymmärtääkö todella vaiko vain kuvittelee ymmärtävänsä?
[...]
Eli onko se lopultakin vain tunne vaiko todellisuutta?
Toki toivon, että se olisi todellisuutta, mutta ei kai voi täysin poissulkea illuusionkaan mahdollisuutta.
Tämä taas natsaisi yhteen noiden valemuistojenkin kanssa.
Onko joku pähkäillyt tätä?
Olen tässä vähän aikaa kirjoitellut blogiin ajatuksiani, ja minulla on ollut jonkin aikaa puolivalmiina kirjoitus joka liittyy tähän aihepiiriin. Viimeistelin tuon kirjoituksen nyt ja julkaisin sen, eli tässä se on kaikille joita kiinnosta: http://linkkuveitsi.blogspot.fi/2016/01 ... tunne.html
Se oleellinen on minusta siis juurikin tuossa tunteen ja todellisuuden kohdalla. Pelkästään se, että asia tuntuu joltakin, ei välttämättä tarkoita mitään. Ja lopulta silläkään ei ole merkitystä, mitä asiat oikeasti ovat, vaan ainoa millä on merkitystä on mitä tapahtuu. Asiat eivät ole sellaisia, jotka oikeasti ovat jotain, vaan asiat ovat asioita jotka tapahtuvat.
Jos ajattelet, että ymmärrät vaikka jonkun henkilön motivaatioita, niin voit esittää kysymyksen: Miten tämä ymmärrys vaikuttaa omaan toimintaani, tai ylipäätään siihen mitä tapahtuu? Jos se ei vaikuta millään tavalla, niin silloin ei oikeastaan ole väliä onko ymmärryksesi todellista vai kuviteltua. Ja jos se vaikuttaa jollain tietyllä tavalla, niin sen ymmärryksen merkitys on siinä miten se vaikuttaa asioihin, jolloin edelleen on melko merkityksetöntä onko se asia todellinen vai kuviteltu.
Kiitos linkistä.
Luin blogikirjoituksesi. Paneudun myöhemmin muihinkin kirjoituksiisi hieman lisää.
Hieno homma, että joku muukin on miettinyt samaa asiaa. Jäsentelit sitä heman eri kulmista kuin minä, mutta lopputulema ehkä oli valitsemiesi esimerkkien valossa liki sama. Oivalluksen tunteeseen ei voi täysin luottaa.