Mielikuvitus

Yleinen keskustelualue ja olohuone henkisille etsijöille.
Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Mielikuvitus

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 07 Touko 2016 00:24

Mitä mielikuvitus on buddhalaisessa kontekstissa?

Mitä eroa on mielikuvituksella ja harhalla? Jos harhan vastakohta on todellisuus, niin miten mielikuvituksen vastakohdan voisi esittää? Missä menee mielikuvituksen ja harhan raja?

Voiko kuvittelemani todellisuus olla vain harhaa tai mielikuvitusta? Miten se määritellään ja onko määritelmät itsessään todellisia?

Käytännöllisesti katsoen haen tässä ehkä mielikuvituksen luovaa voimaa ja miten sen voisi erottaa puhtaasta samsaroinnista. Vai voiko sitä (erottaa)?

Ehkä jollain tavalla olen itse alkanut uskoa visualisaation voimaan :)

sininendraakki
Viestit: 176
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Mielikuvitus

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 11 Touko 2016 10:41

Uskooko kukaan oikeasti äärettömään jälleensyntymiseen? Jos uskoo, tai pystyy kuvittelemaan tai näkemään sen, mitä olitte 100 miljoonaa vuotta sitten, 200 miljoonaa vuotta sitten, 300 miljoonaa vuotta, jne.. sitten?
Toisin sanoen, kun Maapallo oli liitukaudella, triaskaudella, jurakaudella, permikaudella, jne... Missä olitte itse silloin? Millaisena hahmona, kehona, muotona tahi olentona?

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Mielikuvitus

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 12 Touko 2016 13:06

No jos mietitään tuota jälleensyntymistä, niin pakostihan siihen tulee se kulttuurinen vaikutus. Tämähän ei itsessään tarkoita, että länsimainen ihminen ei pystyisi yhdistelemään asioita kekseliäästi. Ehkä enemmänkin kyse on siitä miten kulttuuri itsessään vaikuttaa näkemykseen tietynlaisesta toiminnasta. Ehkä esim. kaukaisessa taikauskoisessa kulttuurissa jälleensyntymä on nähty varmasti hyvin erilaisesti kuin nykyaikana.

Toisin sanoen, vaatii aika paljon mielikuvitusta, että nykyihminen kaikella tiedolla varustettuna pystyisi sulattamaan jossain toisessa kulttuurissa ja ajassa esitettyjä käytännöllisiä ja väliaikaisia keinoja.

Kysymys sitten kai kuuluisikin, että onko se käytännöllistä? Jos ei, niin miksi sitä pitäisi yrittää sulauttaa väkisin, ottaa sen minkä tarvitsee. Mutta meneekö se niin?

Paljon kysymystä vaille vastausta.

Ei se ainakaan näin onnistu kuten tässä todetaan (no eri uskonto, mutta pointti on sama):
phpBB [media]

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Mielikuvitus

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 12 Touko 2016 21:14

Jatkan vielä, että käytännöllisesti katsoen väittäisin nykyihmisen olevan huomattavasti rajoittuneempi visualisaatioissa. Ehkä se on kulttuurinen ominaisuus, todellisuus on mielen kannalta huomattavasti rajoittuneempi nykyisin. Tämäkin on tietysti raaka yleistys.

Itse olen ainakin huomannut, että tietyt harjoitukset tuntuvat vaikeilta, koska siitä puuttuu sellainen eläytymisen vaikeus.

Peliaiheisessa keskustelussa puhutaan immersiosta. Vaikka visuaalinen ulkoasu ja teknologia on parantunut esim. pelien ja elokuvien kohdalla, niin kyky eläytyä ja uppoutua on selkeästi huonontunut. Kirjoissa olen huomannut tämän tapahtuvan vain fiktiivisen kirjallisuuden kohdalla, tarina on huomattavasti vaikempi visualisoida kuin nuorempana, mutta vaikutus poistuu kun kyseessä on todellisuuteen viittaava teos. "Perustuu tositapahtumiin"-ilmoitus saa siis mielen hyväksymään tarinan paremmin. Jännä ilmiö.

Toki kaiken voisi laittaa luonnollisena progressiona iän piikkiin, mutta buddhalaisesti voisi ajatella kyseessä olevan tietynlainen todellisuuden fakkiutuminen, ehkäpä jopa käyttäisin termiä kalkkeutuminen tai mielikuvituksettomuus.

sininendraakki
Viestit: 176
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Mielikuvitus

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 13 Touko 2016 12:39

Yksi päänäkökohdista on ihmisen voimakas samastuminen omaan, tämän hetkiseen, muotoon eli ruumiiseen. Uskotaan että itse on tämä aikuinen, kehittynyt ja terve ruumis.
Buddhalaisuuden yms vaikutuksesta se ehkä käsitetään pysymättömäksi, tällöinkin enimmäkseen vain käsitteellisesti.

Laajan jälleensyntymis -näkemyksen eräs vaikutus on sen kokeminen että itse ei ole tämä ruumis. Äärettömän ajan kuluessa itse on ollut hyvin erilainen olento, hyvin erilaisella ruumiilla varustettu. Tuhansia, miljoonia, ja satoja miljoonia kertoja.
Wikipedian jälleensyntymis -artikkelin mukaan kyseinen olemassaolon malli löytyy lähes joka puolella maailmaa (so Maaplaneettaa) eri aikausina, myös Euroopassa ja Afrikassa, jne..., Shamanismissa myös Pohjoisessa.

Yleisissä jälleensyntymämalleissa kuoleman jälkeinen tila käsitetään lähes aina antropomorfiseksi, ihmisruumiin kaltaiseksi, ihmisen muotoon/hahmoon perustuvaksi. En näe että se on välttämättä lainkaan totta, paitsi ehkä koko elämänaikaisen ruumiiseen samastumisen seurauksena. Kuten unet ovat valve-elämän kaltaisia.
Unet ovat käytännön visualisaatiota, johon kaikki helposti pystyvät.

Koko elämä on visualisaatiota: Ensin kuvittelee jonkun urheilusuorituksen tai minkä tahansa teon, ja sitten tekee tai suorittaa sen. Tekoa edeltää aina lyhyt kuvittelu eli visualisaatio.

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Mielikuvitus

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 13 Touko 2016 20:18

sininendraakki kirjoitti:Yksi päänäkökohdista on ihmisen voimakas samastuminen omaan, tämän hetkiseen, muotoon eli ruumiiseen. Uskotaan että itse on tämä aikuinen, kehittynyt ja terve ruumis.
Buddhalaisuuden yms vaikutuksesta se ehkä käsitetään pysymättömäksi, tällöinkin enimmäkseen vain käsitteellisesti.
Ihmisen solut uusiutuvat jatkuvasti, keho itsessään siis syntyy uudelleen jatkuvasti. Jos huomaa pysymättömyyden tässä hetkessä, niin eikö se ole jatkuvaa jälleensyntymistä?
sininendraakki kirjoitti:Laajan jälleensyntymis -näkemyksen eräs vaikutus on sen kokeminen että itse ei ole tämä ruumis. Äärettömän ajan kuluessa itse on ollut hyvin erilainen olento, hyvin erilaisella ruumiilla varustettu. Tuhansia, miljoonia, ja satoja miljoonia kertoja.
Wikipedian jälleensyntymis -artikkelin mukaan kyseinen olemassaolon malli löytyy lähes joka puolella maailmaa (so Maaplaneettaa) eri aikausina, myös Euroopassa ja Afrikassa, jne..., Shamanismissa myös Pohjoisessa.
Itse koen, että ongelma ei ole siinä, että en osaisi kuvitella olevani kukaan muu erilaisessa kehossa. Ongelma on siinä, että se kuviteltu itseys (tietoisuus) ei ole mitenkään erillinen asia tästä kehosta. Jos olen oikein ymmärtänyt niin buddhalaisuudessa mieli ei ole kehon luoma asia, se ei itse asiassa ole luotu/syntynyt asia ollenkaan. Tietoisuus kuitenkin muuttuu jatkuvasti.
sininendraakki kirjoitti:Yleisissä jälleensyntymämalleissa kuoleman jälkeinen tila käsitetään lähes aina antropomorfiseksi, ihmisruumiin kaltaiseksi, ihmisen muotoon/hahmoon perustuvaksi. En näe että se on välttämättä lainkaan totta, paitsi ehkä koko elämänaikaisen ruumiiseen samastumisen seurauksena. Kuten unet ovat valve-elämän kaltaisia.
Unet ovat käytännön visualisaatiota, johon kaikki helposti pystyvät.
Toki. Jos tiedostaa näkevänsä unta, niin se tekee kaikesta epätodellista. Epätodellisuudessa on vaikea takertua mihinkään, koska se on vain unta. Hauskaa unta.
sininendraakki kirjoitti:Koko elämä on visualisaatiota: Ensin kuvittelee jonkun urheilusuorituksen tai minkä tahansa teon, ja sitten tekee tai suorittaa sen. Tekoa edeltää aina lyhyt kuvittelu eli visualisaatio.
Onko visualisointi suunnittelua? Ehkä se onkin jos puhutaan tulevaisuudesta. Tekemiseen liittyvää siis. Miten visualisoin tässä hetkessä jotain? Teenkö sitä jatkuvasti ja mitä se on?

Dharmis42
Viestit: 779
Liittynyt: 20 Helmi 2013 04:19
Viesti:

Re: Mielikuvitus

ViestiKirjoittaja Dharmis42 » 14 Touko 2016 12:59

Koitan juuri visualisoida tämän: En vaadi keneltäkään mitään, kukaan ei vaadi minulta mitään ja sitten, että en vaadi itseltäni mitään.

Tohon jos pystyis ees ihan ajatusten tasolla niin oisin aika
Kuva

sininendraakki
Viestit: 176
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Mielikuvitus

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 17 Touko 2016 10:01

Dharmis42 kirjoitti:
sininendraakki kirjoitti:Koko elämä on visualisaatiota: Ensin kuvittelee jonkun urheilusuorituksen tai minkä tahansa teon, ja sitten tekee tai suorittaa sen. Tekoa edeltää aina lyhyt kuvittelu eli visualisaatio.
Onko visualisointi suunnittelua? Ehkä se onkin jos puhutaan tulevaisuudesta. Tekemiseen liittyvää siis. Miten visualisoin tässä hetkessä jotain? Teenkö sitä jatkuvasti ja mitä se on?


Ehkä koko buddhalaisuuden pääpointti on että ihminen ei tiedosta sitä mitä mielessä tapahtuu, eikä sitä miten kaikki tapahtuu. Tämän vuoksi siinä yritetään kehittää, ja myös kehitetään, tietoisuutta, tarkkaavaisuutta jne.. Pitää yrittää olla tietoinen siitä mitä tapahtuu.
Miten mieleen tulee esim ajatus käydä kaupassa?
Ajatus "käyn kaupassa" sisältää mielikuvan kaupasta ja kuvittelun kaupassa käymisestä. Se on yleensä sekunnin murto-osan luokkaa oleva kuvittelu. Sitä seuraa päätös suorittaa tuo teko, tai teon hylkääminen, tai jonkun vaihtoehdon kuvittelu.
Myönteistä päätöstä seuraa kuvittelu siitä millaista kaupassa todennäköisesti on, tämäkin kuvittelu kestää vain sekunnin murto-osan.
Mitä automaattisempia teot ovat, sitä lyhyempi on tekoa edeltävä kuvitteluvaihe.
Ajatus käydä kaupassa sisältää melko varmasti joitakin tuotteita ja kuvittelun tuotteiden nauttimisesta. Tällöin ihminen voi mielessään jo tuntea esim tuotteen maun, eli muistoon perustuvan makumielikuvan.
Tämä kaikki tapahtuuu yleensä täysin automaattisesti ja tiedostamatta, ja hyvin nopeasti.

sininendraakki
Viestit: 176
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Mielikuvitus

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 30 Touko 2016 15:34

En polta.
Kiitos

sininendraakki
Viestit: 176
Liittynyt: 30 Syys 2015 12:59
Viesti:

Re: Mielikuvitus

ViestiKirjoittaja sininendraakki » 30 Touko 2016 15:52

miisa kirjoitti:ihan vaan jos oot retarded
sun ulkopuolisest maalimast saatu informaatio AISTI-INFORMAATIO liity siihen


1970-luvulla Suomessa kuulin G. I. Gurdieff -nimisestä armenialais-syntyisestä henkisestä opettajasta. Gurdieffillä on sellainen opetus että ihmisen pitää kehittää itsen muistamista (self-remembering). Nykykielellä se on varmaankin "itsen tiedostaminen" tai "tarkkaavuus" jms.. Gurdieff sanoo että normaalisti ihmisen tietoisuus liittyy havainnan kohteisiin tai objekteihin, eli ihminen sulautuu niihin, mutta tätä tulee vastustaa pysymällä tietoisena itsestä. Hänen mukaansa tulisi vastustaa tietoisuuden sulautumista kohteisiin, pitäisi vastustaa itsen kadottamista. Gurdieffin opissa on tarkoitus saavuttaa tietoisuus joka on kahdessa paikassa samanaikaisesti (subjektissa ja objektissa).

Katsoin mitä Gurdieffistä löytyy nykyään netissä, eikä siellä ole juuri mitään enään. Suurin osa G.i.G:n jutuista, mitä oli vielä kolme vuotta sitten, on vedetty piiloon, pois näkyvistä. Kuitenkin löytyi vielä hyvä Gurdieff-juttu, Sodasta eli Miksi emme saavuta rauhaa? http://www.katinkahesselink.net/sufi/war.html


Palaa sivulle “Kahvila”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: SemrushBot ja 1 vierailija